25.5.2018 12:00

Kesä-elokuussa liiton toimisto palvelee tiistaista torstaihin klo. 10-14.


Toimistoon saat yhteyttä sähköpostitse osoitteessa info@siirtolapuutarhaliitto.fi tai puhelimitse numeroista 010 3213 540 (vaihde) / 050 911 8191 (jäsenasiat).

Liittosihteeri on kesälomalla 16.-29.7. ja 27.8.-9.9. sekä työmatkalla 22.-25.8.

Aurinkoista kesää!

9.5.2018 12:00

Puutarhaliiton tiedote 9.5.2018


Pidetään hyvää huolta maasta – sieltä kasvit saavat voimansa

Puutarhuri ihailee usein maanpäällistä kasvua ja nauttii sen kauneudesta ja sadosta. Kuitenkin kaikki se, mitä tapahtuu pinnan alla, on yhtä tärkeää kuin maanpäällinen kasvu. Jopa puolet kasvin biomassasta tekee työtä maan alla. Maan kasvukunnon ylläpitäminen ja sen parantaminen ovat myös kotipuutarhurin tärkeimpiä tehtäviä. Tehoviljelyssä maan kunto saatetaan unohtaa, mutta puutarhurin tärkein tehtävä on siirtää maa hyväkuntoisena sukupolvelta toiselle.

Puutarhaa kannattaa rakentaa aina luonnon ehdoilla. Hyvän puutarhan rakentaminen aloitetaan maan kasvukunnon huolehtimisesta. Kun maa on elinvoimaista, kasvit viihtyvät siinä hyvin. Ne saavat helposti tarvitsemansa veden, ravinteet ja muut hyötyaineet. Lisäksi hyvässä maassa juurten on helppo kasvaa ja kasvi ankkuroituu vahvasti kasvupaikalleen.

Luonnollisen maan tärkein ominaisuus on kyky pidättää riittävästi vettä ja ravinteita. Se luovuttaa niitä kasvien tarpeisiin, jolloin ravinteiden osalta puhutaan kationien vaihtokapasiteetista. Hyvä maa sisältää riittävästi ilmatilaa ja huokosia, jotta juuristo saa tarvitsemaansa happea käyttöönsä. Ilmavassa maassa myös kasvien hiusjuurien on helppo kasvaa ja edetä syvemmälle kasvualustaan, jolloin kasvi pysyy tukevasti paikallaan ja saa laajalta alalta käyttöönsä sekä vettä että ravinteita.

Maan elävä tasapaino

Hyvä maa kuhisee myös elämää. Kauhallisessa hyvää multaa on miljoonia pieneliöitä ja maaperäbakteereja näkyvien lierojen ja hyönteisten lisäksi. Elävä tasapaino hoitaa maata ja eliöiden avulla vapautuu koko ajan uusia ravintoaineita kasvien käyttöön. Monipuolinen eliöstö pitää kasvualustan tasapainoisena ja terveenä. Hyvässä maassa on humusta riittävästi. Eloperäinen aines puskuroi kasvualustan ravinne- ja vesitasapainoa, mikä on erityisen hyödyllistä kivennäismaassa.

Kun maasta pidetään huolta, lisätään siihen uusia ravinteita sitä mukaan, kun kasveja poistetaan satona. Ravinteita voidaan lisätä orgaanisessa muodossa esimerkiksi kompostina tai kompostoituna lantana tai niiden kaupallisina versioina. Ravinteita saadaan myös teollisesti valmistetuista kivennäislannoitteista. Luonnollisin tapa on palauttaa oman maan ravinteet takaisin niin, että nurmen leikkuujätteet tai muut kuolleet kasvinosat palautetaan maahan sellaisenaan tai kompostoituina. Ne toimivat pieneliöstön ruokana ja lisäävät maan humuspitoisuutta. Tällä tavalla kasvien sisältämät ravinteet ja hiiliyhdisteet palautuvat takaisin luonnon kiertokulkuun.

Kompostoinnissa tärkeää on se, että kasvit eivät mätäne liian tiiviissä kasoissa tai liian paksuina kerroksina. Hapettomissa oloissa kompostointi epäonnistuu ja kasvijäte mätänee, jolloin ilmaan pääsee ns. haitallisia ilmastokaasuja. Oikein kompostoituessaan ilmaan vapautuu happea, maahan vettä, hiiliyhdisteitä ja ravinteita. Kompostoinnin avulla myös kotitalouden biojätteiden ravinteet voidaan palauttaa puutarhaan.

Kompostointitekniikoita on useita. Esimerkiksi Bokashi-menetelmällä kompostointi nopeutuu maitohappokäymisen ja lisättyjen pieneliöiden avustuksella. Perinteisessä ulkokompostorissa ruoka- ja kasvijätteet muuttuvat mullaksi parissa vuodessa. Käytännössä komposteja tarvitaan vähintään kaksi. Toista täytetään ensimmäisen vuoden ajan samaan aikaan kun toinen kypsyy maanparannusaineeksi.

Miten aloitetaan?

Maan perustilanne on hyvä selvittää ainakin uudella viljelypaikalla. Viljavuusanalyysin avulla selvitetään, mitä maalajia kasvualusta on ja maan happamuus eli pH ja ravinnepitoisuus. Suomalainen maa on yleensä liian hapanta puutarhakasveille. Hapan maa sopii useimmille havuille, alppiruusuille, magnolioille ja kunttapihaan. Muut maat on hyvä peruskalkita alussa. Myöhemmin lisätään kalkkia, puutuhkaa tai luujauhoa muutaman vuoden välein, jotta maan pH saadaan nousemaan 6.0 – 6.5 paikkeille eli lähelle neutraalia pH:a eli seitsemää. Erityisen happamia ovat metsänpohjamaat, turvemaat ja rannikoiden sulfaattimaat. Aktiivinen viljely laskee myös pH:ta, jolloin ravinteiden saatavuus kasveille heikkenee. Kalkituksen avulla parannetaan kasvukuntoa: maan rakennetta ja pieneliöstön elinmahdollisuuksia.

Muutamat kasvit viihtyvät runsaasti kalkitussa maassa, jolloin pH voi nousta seitsemään ja hiukan ylikin. Näitä ovat kirsikka- ja luumupuut, ruusut, karviaiset, kaali- ja sipulikasvit. Maa kalkitaan ohjeiden mukaisesti mielellään muutamaa viikkoa ennen kasvukauden aikaista lannoitusta. Kalkki tarvitsee runsaasti kosteutta vaikuttaakseen, joten paras levitysajankohta on ennen sadetta ja jos mahdollista kalkki voidaan muokata myös kosteaan kevätmaahan ennen istutusta. PH:n ylläpitämiseen sopii myös puutuhka, jota levitetään ämpärillinen aaria ( 10 x10 m ) kohden muutaman vuoden välein.

Maalajiakin voi parantaa

Yleisin puute suomalaisissa maalajeissa on eloperäisen aineksen ja erityisesti humuksen vähyys. Hyvä puutarhamaa on aina tummaa ja sisältää runsaasti humusta. Parhaimmillaan eloperäistä ainesta on maassa yli 10 prosenttia. Humus toimii usein maan kasvukunnon mittarina ja on tyypillistä hyvin hoidetuille vanhoille puutarhamaille.

Humusta voi lisätä maahan kasvijätteinä, eloperäisinä lannoitteina ja tuomalla vanhaa puutarhamaata. Myös jyrsimällä turvetta maahan saadaan parannettua kasvukuntoa. Humuksen häviämistä estetään välttämällä liiallista muokkausta ja pitämällä alue kasvipeitteisenä tai muuten katettuna mahdollisimman pitkän aikaa vuodesta, jolloin sateet ja eroosio eivät huuhdo pois maan kevyintä ainesta. Monet humushapot ovat vesiliukoisia ja huuhtoutuvat siten helposti.

Savimaat kaipaavat myös eloperäistä ainesta, mutta sisältävät jo sinällään hyvin ravinteita ja pidättävät vettä. Usein helppohoitoisimmat puutarhapalstat syntyvät vuosikymmenten saatossa savimaille, kun ne muuttuvat humuspitoisemmiksi. Lannoituksen ja kastelun tarve ovat vähäisiä. Savimaille kannatta tuoda alkuvaiheessa hiekkaa ja nurmikon pintaan voi lisätä hiekkaa, jotta nurmikenttä kestää kulutusta ja siihen ei jää vettä seisomaan. Hiekkapitoiset maat kaipaavat puolestaan eloperäistä ainesta. Savensekainen puutarhamaalisäys voi tehdä niistä erinomaisia viljelymaita.

Turvemaat ovat kelpoja puutarhamaita, kun niihin lisää hietaa, savea ja kalkkia. Niiden huokoisuus ja vedenpidätyskyky ovat erinomaisia. Kivennäismaat parantamat muun muassa turvemaan kantavuutta ja kestävyyttä.

Biohiili - uutuus, joka ihmetyttää

Viimevuosina myyntiin on tullut biohiiltä ja erilaisia maaperän kasvukuntoa parantavia preparaatteja. Biohiilen maata parantavaan voimaan uskotaan laajasti, mutta erilaisten pieninä annoksia annettujen ihmeaineiden tehoa on vaikea todistaa. Ne sisältävät yleensä hyviä pienorganismeja tai aineita, joiden avulla ”hyvikset” pääsevät kasvamaan maassa. Mykoritsoista on tutkittua tietoa, ja ne parantavat kasvua toimien symbioosissa viljelykasvien juuriston kanssa.

Biohiiltä valmistetaan puujätteistä ja myös erilaisista orgaanisista sivuvirroista hapettomassa tilassa kuumentamalla aineksia 300 – 700 asteen lämmössä. Käsittelyn aikana poistuu kaasuja, energiaa ja nesteitä. Jäljelle jää hyvin huokoinen kiinteä hiiliyhdiste. Sen etu maanparannuksessa on, että se pystyy tarjoamaan ’kodin’ valtavalle määrälle pieneliöstöä, sitomaan painoonsa nähden moninkertaisesti vettä ja ravinteita. Maahan lisättynä se elävöittää ja tasapainottaa kasvualustaa. Biohiili sopii erinomaisesti sekä yksivuotisten että monivuotisten puutarhakasvien kasvatukseen.

Biohiiltä voi valmistaa itsekin esimerkiksi puutarhan risuista ja oksista siilomaisessa polttoastiassa, jonka pohjalla lämpö hiillyttää materiaalin hapettomassa tilassa. Moni levittää kasvimaalle myös puutuhkaa, joka sisältää myös jonkin verran biohiiltä tuhkan ravinteiden lisäksi.

Maan kasvukunnosta huolehtiminen on osa luonnon moninaisuuden vaalimista. Hyvä maa on arvokasta ja antaa mahdollisuuden kasvattaa monipuolisesti erilaisia koriste- ja hyötykasveja. Jokainen kasvi sitoo kasvaessaan ilmakehästä haitallista hiilidioksidia ja muuttaa sen kiinteiksi hiiliyhdisteiksi, jotka aikanaan päättyvät kiertoon rikastuttamaan maan kasvukuntoa. Maan rakenne, terveys ja ravinnetasapaino hyötyvät monipuolisesta kiertoviljelystä, jossa yksivuotisten kasvien istutuspaikkaa vaihdetaan vuosittain.

 

Lisätietoja: puutarha-agronomi Timo Taulavuori, Puutarhaliitto ry, timo.taulavuori@puutarhaliitto.fi p. 040 745 3005

4.5.2018 12:00

Dokumenttielokuva 'Suosta puutarhaparatiisiksi' on katsottavissa Yle Areenassa heinäkuun loppuun asti.

Linkki dokumenttielokuvaan

Kolme sukupolvea helsinkiläisiä on onnistunut muuttamaan hyllyvän suon kukkivaksi siirtolapuutarhaksi, mutta se on vaatinut kovaa työtä. Mikä Ruskeasuon siirtolapuutarhan merkitys on tänään? Entä miltä näyttää sen tulevaisuus? Tuotanto: Douglas Productions, 2018.

Suosta puutarhaparatiisiksi (Kärret som förvandlades till ett paradis), on dokumenttielokuva, jonka pääosassa on tänä vuonna sata vuotta täyttävä Ruskeasuon siirtolapuutarha. Tunnin mittainen kertomus ei rajoitu Ruskeasuohon, vaan piipahtaa Saksassa siirtolapuutarha-aatteen synnyinsijoilla ja käy tutustumassa myös Pohjoismaisiin alueisiin.

Ohjaaja Douglas Sivén kertoo, että käydessään Ruskeasuolla ensimmäistä kertaa talvella, hän ajatteli alueen olevan aivan kamala, niin lohduttomalta se näytti. Mutta kevät muutti hänen käsityksensä.

Dokumentissa Ruskeasuon uudet sekä pitkäaikaiset viljelijät kertovat suhteestaan paikkaan samalla, kun kamera vaeltaa tontilta toiselle, kukasta kukkaan ja näkymästä näkymään. Dokumentti on lämminhenkinen kertomus vaatimattomien palstojen muutoksesta kaupunkien pikkuparatiiseiksi, muutoksen ahkerista toteuttajista ja aatteen nykyisistä ylläpitäjistä.

Douglas Sivén on dokumentin ohjaaja, sen tuotti Douglas Productions yhdessä Svenska YLE:n Jenny Westergårdin kanssa. Tukea projektille myönsivät ruotsinkieliset säätiöt.

TV-lähetyksen ääniraita: ruotsi

Ohjelmatekstitys: (ruotsi), suomi, ruotsi

Katsottavissa vain Suomessa

3.5.2018 12:00

Uusimman Siirtolapuutarha-lehden erikoisteema on Kasvata ja kokeile.

Lehden listamuotoiseen sisältöön voi tutustua täällä.

'Kysymyksiä palstalta' voit lähettää toimitukselle sähköpostitse osoitteeseen toimitus@siirtolapuutarhaliitto.fi. Biologi Leena Luoto vastaa palstalla kysymyksiin.

Siirtolapuutarha-lehden 1/2018 näköislehti on julkaistu. Näköislehdet löydät täältä.

23.4.2018 12:00

Siirtolapuutarhaliitto osallistui Tampereen Supermessuille 20.-22.4.2018. Osastollamme olleen arvonnan voittaja on Anja Pirkkalasta, jolle on postitettu palkinto - 50 euron arvoinen S-ryhmän lahjakortti. Lämmin kiitos kaikille arvontaan osallistuneille!

Arvontalipukkeella oli pieni arvauskilpailu, jossa kysyimme kolme siirtolapuutarha-aiheista kysymystä:

Minä vuonna Suomessa perustettiin ensimmäinen edelleen olemassa oleva siirtolapuutarhayhdistys?

  1. 1916
  2. 1936
  3. 1956

Tampereella perustettiin vuonna 1916 Hatanpään Siirtolapuutarhayhdistys – nykyisin Niihaman Ryhmäpuutarhayhdistys. Oikea vastaus on siis 1. Yhdistyksen historiaan voit tutustua täällä.

Mitkä ovat ne neljä E:tä, jotka emeritusprofessori Pekka V. Virtasen mukaan toteutuvat siirtolapuutarhoissa?

  1. etana, elämänlanka, eteläpäiväkiitäjä, elefanttiheinä
  2. elämäntapa, ennakkoluulottomuus, eksoottisuus, etätyö
  3. ekonomia, ekologia, estetiikka, etiikka

Siirtolapuutarhalaiset käyvät ainaista kamppailua etanoiden kanssa ja siirtolapuutarhaelämä on väistämättä elämäntapa, joka parhaimmillaan myös mahdollistaa etätyön. Emeritusprofessori Virtasen neljä E:tä ovat kuitenkin ekonomia, ekologia, estetiikka ja etiikka, joten oikea vastaus on 3. Neljästä E:stä voit lukea lisää täältä.  

Kuinka monta siirtolapuutarhapalstaa Suomessa on?

  1. 800
  2. 2 500
  3. 6 000

Maassamme on noin 60 siirtola-/ryhmäpuutarhayhdistystä, joissa on yhteensä noin 6 000 palstaa. Oikea vastaus on siis 3. Siirtolapuutarhaliittoon kuuluu 30 yhdistystä, joihin voit tutustua täällä.

Arvontaan osallistui yhteensä 148 arvuuttelijaa, joista peräti sata joko tiesi tai arvasi kaikki oikein.

14.4.2018 12:00

Puutarhaliiton tiedote / 12.4.2018

Kotipuutarhatutkimus paljastaa, mitä suomalaiset ajattelevat puutarhaharrastamisesta ja minkälaisia tuotteita ja palveluita he haluavat. Puutarhaharrastaminen on ollut viimeisten kymmenen vuoden aikana selvässä kasvussa. Ilahduttavaa on myös se, että myös nuoret kaupunkilaiset ovat yhä enemmän innostuneita puutarhaharrastamisesta, kertoo Kantar TNS:n Kotipuutarhatutkimus.

Suomalaiset käyttivät viime vuonna 562 miljoonaa euroa näihin palveluihin ja tuotteisiin. Kylmän kevään ja alkukesän johdosta kokonaiskauppa jäi euroissa yhdeksän prosenttia edellisen vuoden määrästä, mutta on edelleen pitkällä tähtäimellä kasvussa. Puutarha-ala odottaa tänä keväänä selvää kasvua viime vuoteen verrattuna.

Kevät parasta aikaa hankinnoille

Keväinen lämpö ja aurinko ovat puutarha-alan parhaita markkinoijia ja innostavat ulkotöihin. Juhannuksen jälkeen muut kesäsuunnitelmat kilpailevat jo harrastajien kiinnostuksen kohteista. Ilman hyvää kevättä osan innostus puutarhaan valitettavasti lopahtaa, kertoo toimitusjohtaja Timo Taulavuori Puutarhaliitosta. Yleisesti kuitenkin kasvukausi Suomessa on pidentynyt ja muuttunut suotuisammaksi harrastamiselle viimeisten 20 vuoden aikana, minkä vuoksi suomalainen puutarhakulttuuri on kehittynyt aikaisempaa monipuolisemmaksi.

Puutarhahankintoja tekee vuosittain yli 70 prosenttia kotitalouksista. Perinteisesti kausi alkaa huhtikuussa, jolloin puutarhamessuilla ja -myymälöissä käydään hakemassa uusia ideoita, teknisiä ratkaisuja ja tutustutaan mielenkiintoisiin kasveihin. Multa, taimet ja lannoitteet ovat yleisimmät hankinnat alkukesästä. Niihin suomalaiset käyttävät noin 40 prosenttia kokonaisostoista. Keskimääräinen talous kuluttaa puutarhahankintoihin 309 euroa vuodessa, missä mukana ovat myös puutarhakalusteet ja -koneet.  Näihin kulutetaan vajaa kolmannes kokonaissummasta.

Trendit kantavat

Innokkaimmat puutarhaharrastajat ovat edelleen 50 – 64 vuotiaat naiset, joilla on omaa pihaa hoidettavanaan. Kuitenkin voimakas trendi on kaupunkilaisten kiinnostuksen kasvu. Erityisesti nuoret ja aktiiviset kaupunkilaiset -myös miehet- ovat yhä useammin aloittamassa puutarhaharrastamista. Kasvien kasvattaminen tuo mielenkiintoista tekemistä ja toimii myös yhteisöllisenä aktiviteettina kaupungeissa. Palsta-, yhteisö ja kaupunkiviljely kiinnostavat joka neljättä kaupunkilaista, etenkin nuoria ja kerrostaloissa asuvia.

Luonnonmukaisen puutarhahoidon arvostus on myös selvässä kasvussa. Samoin kiinnostus kokeilla uusia ja erikoisia kasveja. Selkein innostus on kuitenkin hyötykasvien viljelyä kohtaan. Tämä on osin seurausta siitä, että myös kiinnostus ruoanlaittoon ja ruoan arvostukseen on jatkuvasti kasvanut, kertoo Taulavuori Puutarhaliitosta.

Kaikkein voimakkaimmin hyötykasviviljely lisääntyy parvekkeilla, mutta myös omaan pihaan istutetaan yhä enemmän syötäviä kasveja. Tutkimus paljastaa myös sen, että esimerkiksi puutarhan suunnittelupalveluita tilataan entistä enemmän. Piha ja parveke mielletään osaksi asumista. Silloin ei tingitä tasosta vaan halutaan sekä toimivaa että tyylikästä kokonaisuutta, jossa on hyvät perusrakenteet ja paljon kasveja.

 

Lisätietoja: toimitusjohtaja Timo Taulavuori, Puutarhaliitto ry, timo.taulavuori@puutarhaliitto.fi, 040-745 3005

26.3.2018 12:00

Maatiainen ry on valinnut Helsingissä sijaitsevan  Ruskeasuon siirtolapuutarhan Vuoden 2018 kulttuuriympäristöksi.


Valinnan perusteena ovat alueen merkittävät kulttuurihistorialliset ja maisema-arvot sekä Ruskeasuon siirtolapuutarhayhdistyksen jäsenten aktiivinen toimiminen Ruskeasuon siirtolapuutarhan ominaispiirteiden säilymiseksi sekä siirtolapuutarhaviljelyn perinteen eteenpäin välittämiseksi.

Ruskeasuon siirtolapuutarha, kuten jokainen Helsingin yhdeksästä siirtolapuutarhasta, on merkitty yleiskaava 2002:ssa kulttuurihistoriallisesti, rakennustaiteellisesti ja maisemakulttuurin kannalta arvokkaaksi viheralueeksi.

Vuonna 1918 perustettu Brunakärr koloniträdgård (Ruskeasuon siirtolapuutarha) on Helsingin ensimmäinen ja Suomen vanhin alkuperäisellä paikallaan sijaitseva siirtolapuutarha. Siirtolapuutarha-aate tuli Suomeen suoraan Saksasta tai Tanskan ja Ruotsin kautta 1900-luvun alussa. Siirtolapuutarhoilla oli perustamisaikanaan merkittävä sosiaalinen tehtävä kasvavan kaupungin vähävaraisille perheille tarkoitettuna mahdollisuutena vapaa-ajan viettoon ja puutarhaviljelyyn. Erityisesti sota- ja pula-aikana niiden merkitys osana kaupunkilaisten ruokahuoltoa korostui.

Ruskeasuon siirtolapuutarha-alueen omistaa Helsingin kaupunki, joka on vuokrannut maa-alueen Brunakärr koloniträdgårdsförening rf:lle (Ruskeasuon siirtolapuutarhayhdistys ry:lle) vuoden 2026 loppuun saakka. Ruskeasuolla on tänä päivänä 115 palstaa ja mökkiä, joista yksi on museomökki. Palstat ovat kooltaan 135–680 m2 keskikoon ollessa noin 340 m2 . Mökin omistajat eli yhdistyksen jäsenet vuokraavat palstansa yhdistykseltä, joka hallinnoi aluetta. Yhdistyksen virallinen kieli on ruotsi.

Ruskeasuon siirtolapuutarha on säilyttänyt alkuperäisen luonteensa pienine mökkeineen sekä vaihtelevan kokoisine palstoineen, vaikkakin alue on pienentynyt kaupungin tarpeiden mukaan. Alue on puutarha-arkkitehti Bengt Schalinin vuonna 1918 laatiman suunnitelman mukaan jaettu suorakulmaisiin palstakortteleihin puutarhamökkien sijaitessa käytäviltä katsoen aina palstan takareunassa, jotta puutarha avautuisi käytävälle ja ohikulkijoiden katseille. Valtaosa viehättävistä puutarhamajoista eli mökeistä on alkuperäisiä ja

rakennettu ennen 1950-lukua arkkitehti Runar Finnilän piirtämien viiden erilaisen tyyppimökin mukaan, tosin monet ovat vuosien aikana eri tavoin laajennettuja. Kaupunki säätelee rakentamista sekä palstojen käyttöä ja hoitoa ohjeilla ja säännöillä, joita yhdistyksen omat ohjeet täydentävät.

Suurimmassa osassa palstojen puutarhoista on säilynyt piirteitä niiden alkuperäisistä suoralinjaisista muodoista puutarhasuunnittelija ja -neuvoja Elisabeth Kochin esittämien istutus- ja sommitteluperiaatteiden mukaisesti. Yleiseltä käytävältä johtaa suora, perennapenkkien rajaama polku mökille, mökin lähellä on pensailla tai köynnöksillä suojattu istuinryhmä. Puutarhan vanhasta ruutujaosta on luovuttu vain uusien mökkien kohdalla. Monella palstalla viljellään edelleen vihanneksia ja juureksia, joskin monivuotiset kukkakasvit eli perennat, kesäkukat ja nurmikot ovat vallanneet alaa palstojen pinta-alasta. Valtaosa kasvillisuudesta on tyypillistä 1900-luvun puolivälin lajistoa, mutta vielä vanhempia perinteisiä lajeja näkyy kaikkialla. Arvokkaimpia ovat esimerkiksi alkuperäiset omenapuut, joista monet ovat edelleenkin hyväkuntoisia ja satoisia.

Tänä vuonna sata vuotta täyttävä Ruskeasuon siirtolapuutarha elää edelleen aktiivista elämää tarjoamalla sen mökinomistajille ja heidän perheilleen puutarhanhoitoa ja rentoutumista sekä sosiaalista kanssakäymistä. Vierailijoille se antaa mahdollisuuden virkistäytyä nauttimalla lähes kaupungin keskustassa sijaitsevasta idyllisestä puistoalueesta, jonka käytävillä ja muilla yleisillä alueilla voi liikkua vapaasti Nauvontien pääportin aukioloaikoina. Ruskeasuon siirtolapuutarhan yhteisöllisyys ja vanhat perinteet jatkuvat yhä muun muassa talkoopäivien, jäseniltojen ja kaikille avoimen jokavuotisen kesäjuhlan merkeissä.

Valitsemalla vuosittain Vuoden perinnemaiseman / kulttuuriympäristönMaatiainen ry haluaa kiinnittää huomiota arvokkaisiin suomalaisiin kulttuurimaisemiin sekä edistää niiden säilymistä.

23.3.2018 12:00

Hyphen on Kansainvälisen Siirtolapuutarhaliiton julkaisema sähköinen lehti.

Lehden numerossa 63: 

  • Pääkirjoitus (Suomi)
    • Pääkirjoituksen voit lukea suomeksi täältä.
  • In Memoriam Søren Cronsioe

Diplomit

  • Siirtolapuutarhayhdistys ’Eigen Hof’, Amsterdam (NL): ekologinen puutarhanhoito
  • Siirtolapuutarhayhdistys ’Mariahoeve’, Haag (NL): ekologinen puutarhanhoito
  • Siirtolapuutarhayhdistys ’Zonder Werken Niets’, Harlem (NL): sosiaalinen toiminta
  • Kansainvälisen Siirtolapuutarhaliiton historia (osa 6)

Ajankohtaista

  • Belgian siirtolapuutarhaliiton jäsenpalvelut
  • Saksa: 'Integraatiopuutarha' - Lünenburgin kulttuuripuutarha palkittiin

Tietoa kansallisista liitoista

  • Saksa: Kansallinen kilpailu ja sen julkinen esittely
  • Sveitsi: Mikään ei ole arvokkaampaa kuin puutarha
  • Saksa: Yhteisöpuutarhat Yhdysvalloissa ja Kanadassa
  • Belgia: Ensimmäisen ekologisen puutarhan tunnustus Belgiassa
  • Englanti: Yhteisöllinen kompostointi

Lehden (englanninkielinen) voit lukea täältä.

20.3.2018 12:00

Pops Ry:n siirtolapuutarha perustetaan Veckjärven rannalle, 3,5 km Porvoon keskustasta. Alueelle tulee 60 mökkipalstaa, kooltaan noin 250-450 m2. Yhdistyksen jäsenten ei tarvitse olla porvoolaisia. 

Porvoosssa toimii uusi ja innokas perinteinen siirtolapuutarhayhdisty, Pops Ry:n. Yhdistyksen yhteinen tavoite on perustaa Porvooseen siirtolapuutarha ja rakentaa linkki liki sadan vuoden taakse, jolloin Suomen ihan ensimmäinen siirtolapuutarha perustettiin Porvooseen vuonna 1915.

Korostamalla sanaa ’perinteinen’ yhdistyksen toiminta nojaa niihin satavuotisiin perinteisiin, joihin siirtolapuutarha–aate on perustunut jo useiden sukupolvien ajan. Näistä perinteistä ammentavat siirtolapuutarhat ovat maankäytöllisesti ja ympäristönsuojelullisesti kestävän kehityksen periaatteet ihanteellisella tavalla toteuttavaa vapaa-ajan asumista ja harrastustoimintaa.

 

Lisätiedot: info@pops.fi

Yhdistyksen kotisivut

Yhdistys Facebookissa

16.3.2018 12:00

Uusimman Siirtolapuutarha-lehden erikoisteema on Ilmastonmuutos.

Lehden listamuotoiseen sisältöön voi tutustua täällä.

Lehdessä on nyt uusi 'Terapiapalsta', jossa Pirkko Lahti kirjoittaa ihmissuhteista siirtolapuutarhassa.

'Kysymyksiä palstalta' voit lähettää toimitukselle sähköpostitse osoitteeseen toimitus@siirtolapuutarhaliitto.fi. Biologi Leena Luoto vastaa palstalla kysymyksiin.

Siirtolapuutarha-lehden 5/2017 näköislehti on julkaistu. Näköislehdet löydät täältä.

28.2.2018 12:00

Puutarhaliiton tiedote 12.2.2018

Puutarhat hidastavat ilmastonmuutosta

Puutarhatuotteilla, viheralueilla ja puutarhoilla on merkittävä rooli ilmastonmuutoksen jarruttamisessa ja ilmastotuhojen ehkäisemisessä. Ilmaston lämpeneminen on vakava uhka luonnolle ja myös meille ihmisille. Muun muassa ruoantuotanto vaikeutuu monilla maapallon alueilla joko kuumuuden, vedenpuutteen tai muiden ilmaston ääri-ilmiöiden vuoksi. Toisaalta Suomessa ilmaston lämpeneminen ja kasvukauden piteneminen tuovat mukanaan uusia mahdollisuuksia lisätä ammattimaista puutarhatuotantoa ja harrastustoimintaa.

Ilmastonmuutoksen eteneminen jatkuu. Alan tutkijoiden mukaan ilmasto lämpenee huolestuttavasti, vaikka saisimme vähennettyä kasvihuonekaasupäästöjä nykyisestä tasosta. Ilmakehän hiilidioksidipitoisuus on jo selvästi yli pitkäaikaisen tason. Maapallon lämpötilan ennustetaan nousevan parilla asteella, vaikka CO2-päästöt saataisiin kuriin. Lähes ainut keino sitoa ilman hiilidioksidi-pitoisuutta, on lisätä kasvikunnan biomassaa, joka yhteyttäessään poistaa ilman hiilidioksidia. Samalla kasvit sitovat vettä ja viilentävät ilmastoa.

Viherrytetään ja syödään kasviksia

Ilmastonmuutoksen hidastamiseen tärkein keino on viherryttäminen. Jokainen kasvava kasvi sitoo elinaikanaan aktiivisesti ilman hiilidioksidia muuttaen sitä biomassaksi. Tämä biomassa sitoutuu joko kasvualustaan humuksena tai se voidaan hyödyntää esimerkiksi ravintona tai tuotannon ja rakentamisen raaka-aineina.

Lisäämällä ruokavalioon vihanneksia, hedelmiä ja marjoja ja korvaamalla näillä eläinperäisiä raaka-aineita voi jokainen meistä hidastaa ilmastonmuutosta. Suosituksena on syödä päivittäin vähintään 800 grammaa monipuolisesti vihanneksia, hedelmiä ja marjoja kerrotaan Puutarhaliitto ry:stä.

Meillä Suomessakin on mahdollisuuksia lisätä vihertuotantoa.  Hyötykasvien viljelyalaa voidaan lisätä ja ympäristöjämme voidaan viherryttää lisää esimerkiksi edistämällä viherkatto- ja seinäpintoja. Samalla kun ne puhdistavat ilmaa, ne myös sitovat lisääntyvien sateiden tuomaa kosteutta, ilmansaasteita ja vähentävät hulevesiongelmia. Pidentyvä kasvukausi ja ilman aikaisempaa korkeampi hiilidioksidipitoisuus lisäävät kaikkien viheralueiden kykyä sitoa hiilidioksidia myös meillä Suomessa.

Eteläisen Puolan olot?

Suomen ilmaston on ennustettu lämpenevän 1 - 2 asteella lähimpien kymmenien vuoden aikana, jolloin ilmastomme vastaisi eteläisen Puolan oloja. Tämä pidentää kasvukautta erityisesti syksyllä ja tekee talvistamme leudompia, jolloin myös uusien viljelykasvien menestyminen on mahdollista. Toisaalta ilmastonmuutos tuo haasteita puutarhayrittämiseen ja -harrastamiseen, sillä säätilojen ääri-ilmiöt tuovat kaikkialla maailmassa riskejä elintarviketuotantoon.

Ongelmilta ei vältytä

Puutarhatuotannon suurimmat ongelmat ovat kevään ja alkukesän hallat ja viileys, jotka haittaavat monien kasvien kasvuun lähtöä ja esimerkiksi pölyttävien hyönteisten aktiivisuutta. Kasvukauden pidentämistä voi varmentaa puutarhoissa kausihuoneilla ja erilaisilla katteilla, jotka suojaavat kasvukauden ääri-ilmiöiltä kylmyydeltä, tuulilta ja rankkasateilta.

Toinen suuri ongelma ovat runsaat sateet erityisesti kasvukauden jälkeen talvella. Kun maassa ei ole kasvillisuutta ja haihdutusta, huuhtovat sateet maaperän ravinteita ja humusta vesistöihin rehevöittäen niitä ja köyhdyttäen viljelymaata. Tärkeää on pitää maa kasvipeitteisenä vuoden ympäri ja välttää maan syysmuokkauksia.

Kaupunkirakentamisessa pitäisi puolestaan välttää vettä imemättömiä laajoja ja katettuja pintoja. Niin sanottu kova rakentaminen ilman viheralueita lisää rankkasateiden haittoja. Viheralueet hidastavat aina sateiden haittoja, koska kosteus pidättäytyy niissä pitkään.  Suojaistutukset erityisesti rannoilla ehkäisevät veden, ravinteiden ja humuksen huuhtoutumista vesistöihin.

Lähiruoka ja satokausiajattelu kunniaan

Tavallinen kuluttaja ja kotipuutarhuri voivat ehkäistä ilmastonmuutosta lisäämällä reilusti kasviksia ruokavalioonsa sekä edistämällä kaupunkiympäristöjen ja omien puutarhojensa viherryttämistä. Kasvukautta voidaan pidentää ja varmistaa puutarhoissa suojakattein ja pitämällä huolta viljelymaan kunnosta ja luonnon monimuotoisuudesta. Myös suosimalla lähialueiden ruuantuotantoa sekä satokauden tuotteita, voidaan hidastaa ilmastonmuutosta ja vähentää esimerkiksi kuljetusten aiheuttamia ilmastopäästöjä.

 

Lisätietoja: toimitusjohtaja Timo Taulavuori, Puutarhaliitto ry, 040 7453005, timo.taulavuori@puutarhaliitto.fi

22.2.2018 12:00

Viime kesänä liitto järjesti kokeiluluonteisesti neljä alueellista puutarhakurssia. Liittokokouksen päätöksen mukaisesti alueellinen kurssitoiminta laajennetaan tänä vuonna kattamaan koko maan. ’Alueellinen’ on määritelty maakuntakohtaiseksi.

Kullakin alueella järjestetään yksi kurssi, jonka aihe on yhteensopiva liiton vuoden 2018 teeman ’Kierrätä, kompostoi, käytä’ kanssa. Ehdolla on neljä aihetta, joista alueen (= maakunnan) jäsenyhdistykset päättävät yhdessä mikä tarjolla olevista aihevaihtoehdoista ko. alueella toteutetaan.

Kurssit pidetään ensisijaisesti maakunnassa sijaitsevalla siirtolapuutarha-alueella, jolla on mahdollisuus tarjota tarvittavat tilat kurssia varten. 

Kurssien opettajana toimii Leena Luoto. Leena on biologi, jolle kasvit ovat työ ja harrastus. Leena on myös tietokirjailija, ötökkatieto.fi -sivuston äiti sekä mm. radiosta ja tv:stä tuttu asiantuntija. Siirtolapuutarhalehden numerosta 5/2017 alkaen Leena on myös oman lehtemme ’Kysymyksiä palstalta’ -asiantuntija.

Liitto kustantaa kurssin jäsenyhdistystensä viljelijöille. Osallistuminen on siis ilmaista, mutta edellyttää ennakkoilmoittautumista liittoon. Liiton nettisivulle avataan kullekin kurssille oma ilmoittautumislomakkeensa. Viljelijät voivat halutessaan osallistua useammalle kurssille.

Kurssille ovat tervetulleita myös ei-jäsenyhdistysten siirtolapuutarhaviljelijät sekä mahdolliset muut aiheesta kiinnostuneet henkilöt. Ulkopuolisille kurssimaksu on 20 euroa/henkilö. Kurssimaksu laskutetaan ennen kurssia.

Lisätietoja kurssisivulla.

24.1.2018 12:00

Viherympäristöliitto ry on julkaissut päättäjille suunnatun oppaan 'Kaupunkivihreä – opas toimintaan'. Oppaassa perustellaan monipuolisesti, miksi viheralueet ovat tarpeellisia kaupungeissa ja kunnissa.

Opas on suomennos Maailman terveysjärjestön (WHO:n) julkaisemasta oppaasta.


Viheralueet ovat tärkeä osa kaupungin tarjoamia kaikille avoimia julkisia tiloja ja palveluja. Ne palvelevat kaikkia yhteisön jäseniä terveyttä edistävien vaikutustensa takia. On varmistettava, että julkiset viheralueet ovat kaikkien ihmisten saavutettavissa ja että ne ovat jakautuneet tasapuolisesti eri kaupunginosiin.

Viheralueet ja erilaiset luontopohjaiset ratkaisut (engl. Nature Based Solutions) tarjoavat innovatiivisia lähestymistapoja kaupunkiympäristön arvon lisäämiseksi, paikallisen muutosjoustavuuden (resilienssi) parantamiseksi ja kestävän elämäntavan edistämiseksi. Samalla ne parantavat sekä asukkaiden terveyttä että hyvinvointia. Puistot, leikkikentät ja muu kasvillisuus julkisilla sekä yksityisillä alueilla ovat keskeisiä luontopohjaisten palveluiden muotoja, jotka voivat auttaa varmistamaan, että:
 

  • kaupunkien asukkailla on riittävät mahdollisuudet päästä luontoon
  • kaupunkiluonnon monimuotoisuus säilytetään ja sitä suojellaan
  • ympäristöuhat, kuten ilman saastuminen ja melu vähenevät
  • ärimmäisten sääilmiöiden (lämpöaallot, rankkasateet tai tulviminen) vaikutukset lievenevät
  • elämänlaatu kaupungeissa paranee
  • asukkaiden terveys ja hyvinvointi paranevat.

 

Kaupungistumisen myötä yhä suurempi osa väestöstä asuu kaupungeissa. Eurooppalaisista arvioidaan noin kolmen neljäsosan asuvan kaupunkimaisilla alueilla vuoteen 2020 mennessä. Kaupungeissa asuminen rajoittaa luontoon pääsyä ja voi kasvattaa altistumista tietyille ympäristöuhille, kuten ilmansaasteille ja melulle. Moniin urbaaneihin alueisiin kohdistuu kasvavia paineita lisääntyvän asukasmäärän, rajoitettujen resurssien ja ilmastonmuutoksen voimistuvien vaikutusten takia. Näihin haasteisiin on tartuttava, jotta kaupungeista voidaan luoda terveellisiä ja kestäviä elinympäristöjä.

Oppaan sisältö perustuu Maailman terveysjärjestön (WHO) koolle kutsuman asiantuntijatapaamisen tekemiin johtopäätöksiin. Tapaamiseen oli kutsuttu kansainvälisiä urbaanin terveyden ja viheralueiden asiantuntijoita keskustelemaan viheralueiden toteutuksesta.

Opasta lainaten ”paikalliset päättäjät voivat tehdä tärkeän sijoituksen kaupunkilaisten hyvinvoinnin puolesta investoimalla kaupunkien viheralueisiin”.

 

Oppaan voit lukea tai ladata (pdf) täältä.

8.1.2018 12:00

Jos haluat osallistua siirtolapuutarhureille räätälöityyn kurssiin Lepaalla 16.-20.4.2018, niin on syytä pitää kiirettä. Kurssi on melkein täynnä.

Kurssilaisille varatut yhden hengen huoneet on valitettavasti myyty loppuun.

11.12.2017 12:00

Uusimman Siirtolapuutarha-lehden erikoisteema on Suomi 100 v.

Lehden listamuotoiseen sisältöön voi tutustua täällä.

Lehdessä on nyt uusi 'Kysymyksiä palstalta', jossa biologi Leena Luoto vastaa Siirtolapuutarha-lehden lukijoiden palstalle lähettämiin kysymyksiin. Kysymykset voit lähettää toimitukselle sähköpostitse osoitteeseen toimitus@siirtolapuutarhaliitto.fi .

Siirtolapuutarha-lehden 4/2017 näköislehti on julkaistu. Näköislehdet löydät täältä.

2.11.2017 12:00

Siirtolapuutarhat ovat äärimmäisen arvokkaita, rankasti aliarvostettuja ja tyrmistyttävän tuntemattomia.

Puistot, yksityiset puutarhat ja siirtolapuutarhat kuuluvat historiaamme ja kulttuuriimme. Siirtolapuutarhat ovat myös muuttaneet kaupunkikuvaamme – Euroopassa jo yli 200 vuotta. Siirtolapuutarhat vaikuttavat elämänlaatuun. Ja ne ovat osa yhteiskuntaa.

Siirtolapuutarhat syntyivät tarpeesta tarjota ihmisille ruokaa ja lepoa. Nyt ne ovat sopeutuneet osaksi yhteiskunnan yleistä kehitystä. Siirtolapuutarhojen suosion trendi seuraa kaupunkilaisten tarpeita.

Väestönkasvun seurauksena kaupungit kehittyivät nopeasti, ja siirtolapuutarhat siirrettiin kaupunkien reuna-alueille. Myöhemmin ne saivat uudenlaista arvostusta, kun ympäristönsuojelu, terveellisen ruokavalion kysyntä, yhteisöllisyys ja ihmissuhteet, elämänlaadun parantaminen jne. nousivat pinnalle ja kaupunkilaiset etsivät tilaa, jossa toteuttaa näitä asioita ”kaupunkimuurien” sisällä.

Siirtolapuutarhoissa on otettu huomioon se, että kaupungeissa maa-alueet ovat sekä kysyttyjä että kalliita. Siirtolapuutarhat huomioivat myös puutarhanhoidon alati kasvavana trendinä, sekä sen, että uudenlaisille puutarhoille asetetaan erilaisia uudenlaisia odotuksia. Joskus siirtolapuutarhat naurunalaistetaan tai niistä kerrotaan karrikoiden. Valitettavan harva ns. ulkopuolinen tietää, mistä siirtolapuutarhatoiminnassa on kyse, miten paljon osaamista viljelijöillä on sekä mitä kaikkea he tekevät yhteiskunnan, luonnon ja ympäristön hyväksi – sekä minkälaisia luovia ja innovatiivisia hankkeita siirtolapuutarha-alueilla on toteutettu.

Ulkopuoliset eivät tiedä, minkälaisia henkilökohtaisten tarpeiden ja itsensä toteuttamisen mahdollisuuksia tai minkälaisen erilaisten ihmisten ja eri sukupolvien välisen kommunikaation siirtolapuutarha tarjoaa. He eivät tiedä minkälaisia seikkailuja ja kokemuksia siirtolapuutarhoissa odottavat.

Eivätkä ulkopuoliset välttämättä ymmärrä, että siirtolapuutarhat vaikuttavat yhteiskunnallisten, integraatiota edistävien ja sosiaalisten toimintojensa lisäksi myös positiivisesti kaupunkiympäristöön. Ne mm. parantavat ilmanlaatua, kiinnittävät kaupunkipölyä ja vähentävät melua. Siirtolapuutarhat tarjoavat myös turvasataman urbaaneille eläimille ja perinnekasveille, sekä edistävät kaupunkialueiden biologista monimuotoisuutta.

Nämä ovat vain muutamia esimerkkejä siitä, mitä siirtolapuutarhoilla on kaupungeissa ja kaupunkilaisille annettavaa. Siirtolapuutarhat tarjoavat värikkään maailman kaikille!

Suosittelen, että luet tämän esitteen. Uskon, että se vakuuttaa sinut siitä, että siirtolapuutarhat eivät ole vain osa kulttuuriperintöämme, yhteisöllisyyttämme tai sosiaalista kanssakäymistämme kaupungeissa. Siirtolapuutarhat ovat kiinteä osa yhteiskuntaamme, sekä nyt että tulevaisuudessa.

Malou Weirich

Kansainvälisen Siirtolapuutarhaliiton pääsihteeri

 

25.10.2017 12:00

Tiedote: Helsingin kaupunki, kaupunkiympäristön toimiala / STT

Helsingin kaupunki kerää tietoa alueista ja paikoista, jotka kaupunkilaiset haluaisivat liittää osaksi mahdollista Helsingin kansallista kaupunkipuistoa. Kaikille avoin nettikysely on käynnissä 17.12.2017 asti.

Kysely löytyy osoitteesta https://app.maptionnaire.com/fi/3173.

 

Missä sijaitsevat Helsingin parhaat paikat?

Nettikysely on osa Helsingin kaupungin selvitystyötä, jossa kartoitetaan kansallisen kaupunkipuiston perustamismahdollisuuksia Helsinkiin. Vastauksia kaivataan muun muassa siitä, missä sijaitsevat Helsingin virkistävimmät, kauneimmat ja parhaiten helsinkiläisyyttä ilmentävät paikat. Millaisia tarinoita paikat voisivat kertoa nykyisille ja tuleville asukkaille sekä vierailijoille?

Kyselyssä voi myös merkitä kartalle kehittämisen arvoisia kulkureittejä ja paikkoja joissa on potentiaalia. Näkemyksiä kaivataan niin luonto- kuin kulttuuriympäristöstä ja siitä, mitä mahdollisuuksia ja huolenaiheita kansallisen kaupunkipuiston perustamiseen mahdollisesti liittyy.

Kaupunkipuistoilla vaalitaan luonto- ja kulttuuriympäristöjä

Kansallinen kaupunkipuisto on maankäyttö- ja rakennuslaissa määritelty kokonaisuus. Kansallisten kaupunkipuistojen tavoitteena on säilyttää suomalaista kaupunkiluontoa ja rakennettua kulttuuriympäristöä laajoina, eheinä kokonaisuuksina. Samalla niiden tarkoituksena on ilmentää kaupungin tahtoa niistä arvokkaista paikoista, joita halutaan säilyttää ja kehittää tuleville sukupolville samalla, kun kaupunkia rakennetaan ja uudistetaan.

Kansallisen kaupunkipuiston statusta voi hakea vain Helsinki itse. Päätös hakuprosessin mahdollisesta aloittamisesta tehdään, kun tarvittavat selvitykset ovat valmistuneet.

Toistaiseksi ympäristöministeriö on myöntänyt kansallisen kaupunkipuiston statuksen kahdeksalle kaupungille: Forssalle, Hangolle, Heinolalle, Hämeenlinnalle, Kotkalle, Porille, Porvoolle ja Turulle.

Aineisto avoinna kaikille

Verkkokyselyn vastaukset julkaistaan kyselyn päätyttyä avoimena datana Helsinki region infoshare -sivustolla. Näin kuka tahansa kiinnostunut voi tehdä aineistosta omia analyysejä ja johtopäätöksiä. Aineistoa voi hyödyntää vapaasti myös muissa hankkeissa ja tutkimuksissa.

Helsingin kaupunki pilotoi osallisuus- ja vuorovaikutusmalliaan osana Kansallinen kaupunkipuisto -selvitystä. Verkkokyselyn lisäksi työ on alkanut sidosryhmätyöpajojen muodossa, ja osallisuusmuotoja kehitetään hankkeen edetessä. Yhteistyökumppanina selvitystyössä toimii mm. Kansallinen kaupunkipuisto Helsinkiin! -liike.

 

Yhteyshenkilöt

Helsingin kaupunki, kaupunkiympäristön toimiala

Jussi Luomanen, maisemasuunnittelupäällikkö

jussi.luomanen@hel.fi / puh. 09 310 38626

Raisa Kiljunen-Siirola, maisema-arkkitehti

raisa.kiljunen@hel.fi / puh. 09 310 37209

Juha-Pekka Turunen, vuorovaikutussuunnittelija

Juha-pekka.turunen@hel.fi / puh. 09 310 37403

 

Linkkejä

Karttakysely

Lisätietoja Helsingin kaupungin verkkosivuilla

Ympäristöministeriö: kansalliset kaupunkipuistot

 

 

 

25.10.2017 12:00

Hei,

Olemme seitsemästä Aalto-yliopiston opiskelijasta koostuva ryhmä ja teemme eräälle korkeakoulumme projektikurssille projektia yhteistyössä erään puutarhavälinevalmistajan kanssa. Tarvitsisimme projektimme tueksi tietoa puutarhanhoitajilta itseltään ja olemmekin valmistelleet lyhyen, vain muutaman minuutin kestoisen, kyselyn, joka liittyy projektiimme. Jokainen vastaus on meille arvokas, sillä niiden avulla voimme parannella projektin lopputulosta ja varmistaa, että se on loppukäyttäjiä varten tehty.

Kysely löytyy osoitteesta: https://goo.gl/forms/qFzeJOMF9ouw2WFt1

 

Suuri kiitos jo etukäteen!

10.10.2017 12:00

Siirtolapuutarhaliiton perinteisillä Lepaan kursseilla on oppinsa vuosien saatossa saanut jo reilusti toista tuhatta viljelijää.

Tule Sinäkin!

Lisätietoa kurssista täältä.

9.10.2017 12:00

Hyphen on Kansainvälisen Siirtolapuutarhaliiton julkaisema sähköinen lehti.

Lehden numerossa 62: 

  • Pääkirjoitus (Belgia)
  • Kansainvälisen Siirtolapuutarhaliiton toimintakertomus 2016 (osa 2)

Diplomit

  • Siirtolapuutarhayhdistys ’Am Kienberg’, Berliini: ekologinen puutarhanhoito
  • Siirtolapuutarhayhdistys ’Gubbängen’, Tukholma: ekologinen puutarhanhoito
  • Siirtolapuutarhayhdistys ’Peppar & Pumpa’, Tukholma: sosiaalinen toiminta
  • Kansainvälisen Siirtolapuutarhaliiton historia (osa 5)

Ajankohtaista

  • Luxemburgin siirtolapuutarhaliiton jäsenpalvelut
  • Siirtolapuutarha Stora Sköndal

Tietoa kansallisista liitoista

  • Saksa: Neljännen liittovaltiollisen siirtolapuutarhakongressin fokus Saksan siirtolapuutarhaliikkeen tulevaisuudessa
  • Hollanti: Kansallinen laatutunnus luonnonmukaisesta puutarhanhoidosta
  • Englanti: On tärkeää pitää huolta maaperästä

Lehden (englanninkielinen) voit lukea täältä.