16.4.2021 12:00

Muovia maaperässä – Puutarhan muovi-ilta ti 27.4.2021 klo. 16:45

Hyötykasviyhdistys ja Suomen Siirtolapuutarhaliitto järjestävät tilaisuuden, jossa pohditaan mitä muovi vaikuttaa puutarhan maaperässä. Mitä tarkoittaa biohajoavuus? Onko maaperään upotettaville ja katteena käytettäville ”kankaille” vaihtoehtoja. Miksi niitä pitää upottaa maaperään?

Ohjelma:

• 16.45 Millaisia muoveja puutarhoissa on käytössä ja miksi niitä käytetään. Onko vaihtoehtoja. Biologi Leena Luoto, Hyötykasviyhdistyksen hallituksen vpj, Flowerpecker tmi

• 17.15 Mikromuovit maaperässä, erikoistutkija Salla Selonen, Syke

Tilaisuus on kaikille avoin ja maksuton, eikä tarvitse ilmoittautua. Pääset mukaan tämän linkin kautta.

15.4.2021 12:00

Hyötykasviyhdistys järjesti 13.4.2021 webinaarin Hyvinvoiva maaperä, hyvinvoiva puutarha. Siirtolapuutarhaliitto oli yksi tapahtuman yhteistyökumppaneista.

Webinaarin aiheet:

  • Maaperän kasvukunto
  • Orgaanisen aineksen merkitys maan kasvukunnolle
  • Mikromuovit maaperässä
  • Sienijuuren ja mikrobien merkitys puutarhakasveille
  • Torjunta-ainejäämien hallinta kierrätyslannoitteissa ja kasvualustoissa
  • Maaperän kunnon määrittäminen

Webinaaritallenne on katsottavissa täällä.

18.3.2021 12:00

Puutarhaliiton tiedote


Kesää ja Avoimia puutarhoja odottaen!

Vuoden suosituin puutarhatapahtuma Avoimet Puutarhat järjestetään kymmenennen kerran sunnuntaina 20. 6. 2021 klo 12 – 17. Tämä valtakunnallinen tapahtuma on houkutellut vuosien mittaan kymmeniä tuhansia vierailuja satoihin yksityisiin ja julkisiin puutarhoihin ympäri Suomea.

Koronavuosi on lisännyt kiinnostusta puutarhaharrastamista kohtaan. Moni harrastaja on innostunut kunnostamaan vanhaa puutarhaansa uuteen malliin, ja useat ovat myös loihtineet kokonaan uusia pihakokonaisuuksia. Vuoden 2021 eurooppalaisena teemana on Opitaan yhdessä puutarhassa! Teeman avulla innostetaan puutarhan omistajia siirtämään osaamistaan vierailijoille ja myös päinvastoin. Puutarhaharrastamisen mielenkiintoisin puoli onkin se, että se tarjoaa loputtoman määrän uutta opittavaa ja koettavaa vuosittain, sillä erilaiset vuodet tuovat omat ilonsa ja haasteensa harrastajille.

Ilmoittautuminen on alkanut

Nyt on aika ilmoittaa oma puutarhansa mukaan teemapäivään luomalla profiili www.avoimetpuutarhat.fi -sivuille. Tapahtuman sivut toimivat myös ympärivuotisina puutarhamatkailusivustoina, minne voi luoda profiilin myös kevään ja kesän matkailukohteena. Profiiliin liitetään esittelykuvia ja perustiedot puutarhakohteesta.

Tapahtuma toteutetaan koronaturvallisuus huomioiden niin, että osallistuville puutarhoille lähetetään ohjeet turvallisen tapahtuman toteutukseen kesäkuun alussa. Viime vuonna suosion saaneet Avoimet puutarhat kotisohvalla -kierrokset toteutetaan myös yleisön toiveesta, jolloin puutarhansa voi avata myös virtuaalisesti. Tarkemmat ohjeet APK-osallistumiseen julkaistaan loppukeväästä.

Tapahtuman järjestävät yhdessä Puutarhaliitto ry ja Svenska Trädgårdsförbundet rf. Tapahtuman yhteistyökumppaneina ovat Maiju ja Yrjö Rikalan sekä Ljudmila ja Nikolai Borisoffin puutarhasäätiöt sekä Kotipuutarha-lehti ja kasvualustoistaan ja lannoitteistaan tunnettu Kekkilä BVB.

 

Lisätietoja:

www.avoimetpuutarhat.fi ja www.oppnatradgardar.fi 

Tapahtumavastaava Timo Taulavuori Puutarhaliitto ry, timo.taulavuori@puutarhaliitto.fi p. 040 745 3005

Tapahtumakoordinaattori Sanne Wikström, Svenska trädgårdsförbundet rf, sanne.wikstrom@tradgard.fi p. 045 665 4956

 

18.3.2021 12:00

Aikakausmedian Editkilpailussa oli vuoden 2020 osalta 15 eri sarjaa, joista toimituksellisia sarjoja oli 14 ja markkinoinnillisia sarjoja 3. Siirtolapuutarha-lehti pääsi kolmen parhaan joukkoon toimituksellisessa sarjassa 'Ammatti- ja järjestömediat'.

Tänään julkistettiin voittajat, ja oma lehtemme voitti oman sarjansa!

Perustelut:

"Lehden toimituksella on selkeästi syvä ymmärrys omasta kohdeyleisöstä, sen kehityksestä ja tarpeista. Vuonna 2020 uudistunut lehti on sisällöltään ja taitoltaan lukijoidensa näköinen; se on monipuolisesti ajankohtainen, asiantunteva ja sisältää paljon hyödyllistä tietoa. Lehden yleisilme on paperia ja käytettyjä kasvivärejä myöten on brändiä tukeva. Tehdyillä muutoksilla on huomioitu uuden, nuoremman lukijakunnan kiinnostus siirtolapuutarhamaailmaan."

Olkaamme ylpeitä viime vuonna 85 vuotta täyttäneestä lehdestämme.

 

17.3.2021 12:00

Koronaan liittyvät ohjeistukset ja määräykset elävät koko ajan - jos ei ihan päivästä toiseen, niin kuitenkin viikosta toiseen. Liitto koosti alla olevaan tiedotteeseen päivitettyä ajankohtaista tietoa yhdistysten kokousten järjestämisestä poikkeusoloissa. Tiedotteessa on myös joitakin linkkejä, joiden avulla voi pureutua syvemmälle luotettaviin tietolähteisiin.

 

SIIRTOLAPUUTARHALIITON TIEDOTE 17.3.2021

 

Kokoontumisrajoitukset

Aluehallintovirasto julkaisi 15.3.2021 tiedotteen, jonka mukaan se on muuttanut tulkintaansa eduskunnan oikeusasiamiehen ratkaisun seurauksena: kokoontumisrajoitukset eivät enää koske mm. yhdistysten kokouksia. Linjaus on, että sääntömääräisiin kokouksiin, joihin lähtökohtaisesti voivat osallistua vain yhteisön jäsenet sekä kutsuttuina eräät muut, ei pääsääntöisesti enää sovelleta yleisötilaisuuksia koskevia kokoontumisrajoituksia.

AVI:n tiedote on kokonaisuudessaan luettavissa täällä: https://bit.ly/3liHW3x

Vaikka kokoontumisrajoitukset eivät enää koske kokouksia, tartuntatautilain pykälän 58 c määräykset terveysturvallisuudesta koskevat kokouksen järjestäjää, eli yhdistyksen hallitusta.

Tartuntatautilaissa säädetään seuraavat minimivaatimukset, joita on noudatettava kokoustiloissa:

  • osallistujilla on mahdollisuus käsien puhdistamiseen
  • osallistujille annetaan riittävän etäisyyden ylläpitämistä, käsien puhdistamista ja muita vastaavia tartuntojen leviämistä estäviä käytänteitä koskevat toimintaohjeet
  • tilojen ja pintojen puhdistamista tehostetaan sen lisäksi, mitä muualla kyseisen toiminnan osalta puhdistamisesta säädetään
  • osallistujien oleskelu järjestetään sillä tavoin väljästi, kuin on mahdollista ja istumapaikat sijoitetaan riittävän etäälle toisistaan.

Lisäksi AVI suosittelee, että tiloissa käytetään myös muita THL:n ja OKM:n ohjeessa mainittuja keinoja koronaviruksen leviämisen estämiseksi.

Ohjeet ovat luettavissa täällä: https://bit.ly/30Mrm2n

 

Kokouksen siirtäminen

Nyt 30.6.2021 asti voimassa oleva poikkeuslaki ei salli kokousten siirtämistä – toisin kuin keväällä 2020 voimassa ollut poikkeuslaki.

Oikeusministeriön nettisivujen ’Kysymyksiä ja vastauksia koronasta’ –osiossa ( https://bit.ly/38LJUUV ) asiasta kirjoitetaan (9.3.2021) näin:

Tällä hetkellä ei ole voimassa säännöstä lykkäysmahdollisuudesta. 

Kokouksen lykkäämisen ja kevät- ja syyskokousten yhdistämisen lainmukaisuus riippuu kokonaisarvioinnista, joka on yhteisön hallituksen tehtävä. Kokonaisarvioinnissa on otettava huomioon yhteisön yhtiöjärjestys tai säännöt päätettävistä asioista, osakas- tai jäsenkunnan terveydensuojelutarpeet sekä se, voiko lykkäyksestä aiheutua vahinkoa yhteisölle tai sen osakkeenomistajille tai jäsenille (ks. LaVL 2/2020 vp, s. 4 ja HE 117/2020 vp). Yleensä lykkäys tai kokousten yhdistäminen ei vaikuta päätösten pätevyyteen.

Oikeusministeriössä on parhaillaan valmisteltavana lakimuutos, joka sallisi yhteisöjen kevätkokousten lykkäämisen niin, että ne pidetään 30.9.2021 mennessä.

 

Yhdistyksen säännöistä poikkeavat kokousjärjestelyt

Yhdistyksen hallituksen tulee huolehtia siitä, että kaikilla jäsenillä on käytännössä riittävä mahdollisuus osallistua yhdistyksen kokouksen päätöksentekoon koronaepidemiasta huolimatta. Tällöin voi olla tarpeen sallia osallistuminen asiamiehen tai etäyhteyden välityksellä.

Yhdistyslaki edellyttää, että jokaisella yhdistyksen jäsenellä pitää olla oikeus osallistua yhdistyksen kokoukseen niin halutessaan. Näin ollen yhdistys ei voi rajata kokousten osallistujamäärää. Yhdistys ei myöskään voi pakottaa kaikkia osallistumaan etäyhteyden kautta – etäosallistuminen on aina vain vaihtoehto.

Yhdistyksen hallitus voi poikkeuslain nojalla edellyttää ennakkoilmoittautumista yhdistyksen kokoukseen, joka pidetään viimeistään 30.6.2021. Kokoukseen ilmoittautumisen määräpäivä voi olla kaksi viikkoa ennen tai sitä lähempänä kokousta. Aika, jolloin kokouskutsu on viimeistään lähetettävä, lasketaan ilmoittautumisen viimeisestä määräpäivästä.

Yhdistyksen hallitus voi sallia jäsenille etäosallistumisen, vaikka sitä ei olisi säännöissä sallittu. Väliaikainen laki on voimassa 30.6.2021 asti. Osallistumistapojen valinnassa ja kokousten käytännön toteuttamisessa on syytä huomioida, että etäosallistumisessa ei välttämättä voida todeta varmasti, ketkä kaikki kokoukseen tosiasiassa osallistuvat jäsenten ja mahdollisten asiamiesten lisäksi.

Poikkeuslaki mahdollistaa sen, että kokouksissa voidaan käyttää asiamiestä. Asiamiestä voidaan nyt käyttää, vaikka sellainen ei yhdistyksen sääntöjen mukaan olisi mahdollista. Poikkeuslain mukaan jäseniä voi asiamiehenä edustaa periaatteessa kuka tahansa. Sellainen rajoite poikkeuslaissa kuitenkin on, että yksi asiamies voi kokouksessa edustaa maksimissaan 10 % kokoukseen osallistuvista.

Oikeusministeriössä on parhaillaan valmisteilla esitys kokousmenettelyjä koskevan väliaikaisen lain eräiden säännösten voimassaolon jatkamiseksi. Ko. esitys on parhaillaan lausuntokierroksella ja sen arvioitu esittelyviikko on 16/2021. Esityksen mukaan poikkeussäännösten voimassaoloa jatkettaisiin 30.6.2022 asti. Poikkeussäännökset koskevat etäosallistumiskäytäntöjä ja asiamiehen käyttämistä sekä ennakkoilmoittautumista. Alkuperäinen ehdotus ei sisältänyt muita helpotuksia tai muutoksia kokousjärjestelyihin, mutta ehdotusta täydennettiin myöhemmin mahdollisuudella siirtää kokouksia.

Esitykseen voi tutustua täällä: https://bit.ly/3lsh2Gn

 

Liiton suositus

Jälkipuinnilta välttyäksemme tämänhetkisiä sääntöjä pitäisi noudattaa, sikäli kuin se suinkin on mahdollista, vaarantamatta jäsentemme terveyttä. Tartuntavaaran minimoimisen laittaisin tässä asiassa kaiken muun edelle. Lopullisen päätöksen yhdistyksen kokouksen järjestämisestä tekee sen hallitus.

Suosittelen lämpimästi etäosallistumista kokouksiin, niiltä, joille se teknisen osaamisen puitteissa on mahdollista. Kokouksenpitopaikkana ulkotilat sopivin etäisyyksin olisivat ehkä se turvallisin vaihtoehto, jota kannattaisi harkita nyt kevään edetessä. Tällä tavalla järjestetystä kokouksesta ei aiheudu yhdistykselle ylimääräisiä, ei-budjetoituja, kuluja kokoustiloista, äänitekniikasta ja sähköisen äänestämisen toteuttamisesta.

 

Pertti Laitila

puheenjohtaja

Suomen Siirtolapuutarhaliitto ry

4.3.2021 12:00

Ympäristöministeriön tiedote

Pelasta pörriäinen -kampanja valittiin Paras luontoteko 2019–2020 -kilpailun voittajaksi. Kampanja toi pölyttäjäkadon vakavuuden laajasti yleisön tietoisuuteen. Kunnianmaininnan kilpailussa sai Kokkolan kaupunki Kirkkolehdon kosteikon kunnostamisesta. Kansainvälisen luonnonsuojeluliiton IUCN:n Suomen kansallinen komitea järjesti kilpailun jo kahdeksatta kertaa, tänä vuonna teemalla luontopohjaiset ratkaisut. Palkinnon luovutti ympäristö- ja ilmastoministeri Krista Mikkonen.

”Suomi on yhdessä maailman maiden kanssa sitoutunut pysäyttämään luonnon köyhtymisen. Tämä vaatii toimia kaikilla yhteiskunnan tasoilla. Pelasta Pörriäinen -kampanja on hieno esimerkki siitä, miten pienet teot voivat yhdessä saada suuria aikaan. Kampanja lisäsi suomalaisten tietoa ja intoa toimia pölyttäjien puolesta. Tämä on äärimmäisen arvokasta, sillä pölytyspalvelu on ihmiselle elinehto”, sanoo ympäristö- ja ilmastoministeri Krista Mikkonen.

"Luulen, että Pelasta pörriäinen -kampanjan menestyksessä tärkeintä oli ajatus, että kuolemanvakavaa asiaa voi lähestyä niin, että ihmiset eivät lamaannu vaan innostuvat ja haluavat toimia. Lisäksi pörriäisten usein näkymätön maailma taisi avautua monelle ihan uudella, toivottavasti hauskalla ja yllättävälläkin tavalla. Kaiken kaikkiaan kyseessä oli loistava monen tahon yhteinen ponnistus, jota oli superhauska tehdä. Tuntuu hienolta, että työ on huomattu!”, kampanjan tuottaja Maarit Puttonen Yleltä sanoo.

Raati perusteli valintaa sillä, että Pelasta pörriäinen -kampanja oli ajankohtaisuudeltaan ja vaikutukseltaan onnistunut kampanja. Se toi laajasti yleiseen tietoisuuteen pölyttäjäkadon vakavuuden ja sen seuraukset toimien samalla tärkeänä ja konkreettisena esimerkkinä luonnon monimuotoisuuden köyhtymisestä.

Pölyttäjien tuottama pölytyspalvelu on elinehto, sillä monet ihmisen ruokakasvit tarvitsevat pölyttäjiä avukseen pölyttyäkseen tai ainakin hyötyvät siitä. Hyönteispölytys lisää usein kasvien satoa.

Kunniamaininta Kokkolan konkreettiselle luontopohjaiselle ratkaisulle

Kunniamaininnan kilpailussa sai Kokkolan kaupunki Kirkkolehdon kosteikon kunnostamisesta. Raadin mukaan Kirkkolehdon kosteikon kunnostaminen oli oiva esimerkki luontopohjaisesta ratkaisusta. Luontopohjaiset ratkaisut ovat yhteiskunnallisten ongelmien ratkaisuja, jotka tukeutuvat kestävällä tavalla luontoon tai inspiroituvat siitä.

”Ratkaisut luonnon monimuotoisuuden turvaamiseksi ovat usein paikallisia, kunnissa tehtäviä. Kirkkolehdon kunnostaminen oli konkreettinen työ, joka yhdisti hyödyt luonnon monimuotoisuudelle, hulevesien hallinnalle ja luonnon virkistyskäytölle. Kirkkolehdon kosteikon kunnostaminen on hieno esimerkki siitä, mitä kunnat voivat tehdä luontokadon pysäyttämiseksi”, ministeri Mikkonen sanoo.

”Kirkkolehdon monimuotokosteikon tavoitteena on toimia Suntia valuma-alueelta syntyvän kiintoaineen puhdistajana samalla huomioiden luonnon monimuotoisuuden; kalaston, linnuston ja hyönteiset sekä kasvillisuuden. Kohde itsessään toimii samalla myös virkistysalueena ja opetuskohteena. Kirkkolehdon kosteikon kunnostaminen oli yksi Kokkola 400 -juhlavuoden tekoja. Kokkolan kaupunki kiittää lämpimästi kunniamaininnasta”, sanoo kaupunginjohtaja Stina Mattila Kokkolasta.

Paras luontoteko ja Kansainvälinen luonnonsuojeluliitto IUCN

Paras luontoteko -kilpailun tarkoituksena on löytää kekseliäitä ratkaisuja ja innovaatioita, jotka tukevat luonnon köyhtymisen pysäyttämistä. Palkinto jaettiin nyt jo kahdeksatta kertaa. Tällä kertaa kilpailuun saatiin 13 korkeatasoista ehdotusta. Kaksi vuotta sitten parhaaksi luontoteoksi valittiin Helsingin Malmilla sijaitsevan Longinojan pitkäjänteinen ennallistaminen vapaaehtoisvoimin.

Kansainvälinen luonnonsuojeluliitto IUCN on maailman vanhin ja laajin ympäristöjärjestö ja -verkosto. IUCN:n suomalaisia jäsenorganisaatioita ovat Suomen valtio, jota edustaa ympäristöministeriö, Suomen luonnonsuojeluliitto, WWF Suomi, Natur och Miljö, BirdLife Suomi, Suomen riistakeskus ja Korkeasaaren eläintarha. Näiden muodostaman Suomen IUCN-komitean työssä ovat mukana myös ulkoministeriö, maa- ja metsätalousministeriö, Suomen ympäristökeskus ja Metsähallituksen Luontopalvelut. IUCN:n kuuden komission työhön osallistuu runsaat 70 suomalaista vapaaehtoista asiantuntijaa ja tutkijaa.

Lisätietoja:

Ympäristöneuvos Marina von Weissenberg, ympäristöministeriö, p. 029 525 0321, marina.weissenberg@ym.fi

Erikoissuunnittelija Sanna-Kaisa Juvonen, Suomen IUCN-komitea, p. 020 639 4746, sanna-kaisa.juvonen@metsa.fi

2.3.2021 12:00

Ruokavirasto on lähestynyt liittoa.
Uusi kasvukausi kolkuttelee jo ovella, ja taimien ja siementen tilaaminen on taas ajankohtaista monelle kasviharrastajalle. Ruokavirasto haluaa informoida turvallisesta kasvien ja siementen tilaamisesta.

Moni viherpeukalo käynnistelee jo uutta kasvukautta ja harkitsee uusien lajikkeiden tai pistokkaiden tilaamista verkkokaupasta. Ennen tilauksen tekemistä on hyvä selvittää, mitä lakisääteisiä rajoituksia liittyy kasvien ja siementen tilaamiseen ulkomailta. Näin voi välttää tuomasta vahingossa pihalleen karanteenituhoojan tai haitallisen vieraslajin.

EU:n alueelta tilatessa tulee ottaa huomioon, että bakteeritauti tulipoltteen isäntäkasveilla (mm. omenapuut ja päärynät) sekä siemenperunalla on tuontirajoituksia. Niillä pitää Suomeen myytäessä olla PZ-kasvipassi osoituksena Suomen suoja-aluevaatimusten täyttymisestä. Muita puutarhakasveja voi tilata EU:n alueelta vapaasti, kunhan huomioi, että lajit eivät kuulu haitallisiin vieraslajeihin. Tilaus kannattaa tehdä aina ammattimaisesta verkkokaupasta, jolloin tilatut tuotteet on tuotettu kasvinterveysviranomaisen valvonnassa ja ne on tarkastettu kasvintuhoojien varalta. Tässä kohtaa on hyvä huomioida myös, että Iso-Britannia ei ole enää EU-maa, joten tuontiehdot sieltä ovat samat kuin muistakin EU:n ulkopuolisista maista.

Kun harkitset tilaamista EU:n ulkopuolisesta maasta, ota ensin selvää siitä, ettei kyseinen kasvilaji ole tuontikiellossa. Tuontikiellossa ovat esimerkiksi tulipoltteen isäntäkasvit, havukasvit ja siemenperuna. Jos tuonti on sallittua, selvitä saatko tilattavien kasvien mukaan kasvinterveystodistuksen (Phytosanitary Certificate). Se pitää olla kaikilla elävillä kasveilla, kasvinosilla ja siemenillä, kun niitä tuodaan EU:n alueelle. Tilaamiseen EU:n ulkopuolisesta maasta liittyy myös tuonnista ilmoittaminen Traces-järjestelmään sekä maksullinen tuontitarkastus Suomeen saapumisen jälkeen. Siementen tilaamiseen EU:n ulkopuolelta on lisäksi tuontimaa-, paino-, kasvilaji- ja lajikekohtaisia rajoituksia.

Lue lisää sivuilta Kasvinterveys.

Tekemällä ostoksia harkiten ja luetettavilta toimijoilta, voit tehdä nettiostoksia turvallisin mielin. Kiitos siis siitä, että olet omalta osaltasi huolehtimassa, ettei haitallisia vieraslajeja tai karanteenikasvintuhoojia pääse leviämään Suomen luontoon!

10.2.2021 12:00

Liiton yhdistystoiminnan kurssi jäsenyhdistysten hallinnon jäsenille järjestetään huhtikuussa verkkokoulutuksena. Kurssin aihe on 'Eurot ojennukseen' ja kurssin päivämäärä on 10.4.2021. Lisätietoa tulee pikimmiten.

Pitkän perinteen omaavaan ja siirtolapuutarhureille räätälöityyn Lepaan kurssiin tulee - valitettavasti - toinen peräkkäinen katkos. Viikolle 15/2021 kaavailtu kurssi on peruttu.

Siirtolapuutarhaliitto on yhteistyökumppani 13.4.2021 klo. 13-16  järjestettävässä 'Hyvinvoiva maaperä - hyvinvoiva puutarha' webinaarissa (ks. kuva). Webinaarin tallenne tullaan julkaisemaan katsottavaksi livelähetyksen jälkeen. 

Webinaarin ohjelma:

  • Avaus, Annamari Arrakoski-Engardt, Hyötykasviyhdistyksen hallituksen pj, toimitusjohtaja, John Nurmisen Säätiö
  • Maaperän kasvukunto, erikoistutkija Riikka Keskinen, Luke
  • Orgaanisen aineksen merkitys maan kasvukunnolle, erikoistutkija Helena Soinne, Luke
  • Mikromuovit maaperässä, erikoistutkija Salla Selonen, Syke
  • Sienijuuren ja mikrobien merkitys puutarhakasveille, tutkija Sannakajsa Velmala, Luke
  • Torjunta-aine jäämien hallinta kierrätyslannoitteissa ja kasvualustoissa, tuotekehitysjohtaja Hannamaija Fontell, Biolan
  • Maaperän kunnon määrittäminen, myyntipäällikkö Manna Kaartinen, Eurofins

Liitto suunnittelee myös omien webinaarien toteuttamista. Tähtäimessä on webinaarisarja, jonka kohderyhmänä on ensisijaisesti uudet viljelijät. Webinaarien järjestämisen pilotointi tultaneen toteuttamaan  luennolla 'Sosiaalinen media ja puutarhanhoidon murros', jonka piti olla heinäkuun 2020 Kohtaamispäivän luennon aiheena.   

4.2.2021 12:00

Hyphen on Kansainvälisen Siirtolapuutarhaliiton julkaisema sähköinen lehti, joka ilmestyy kolme kertaa vuodessa.

Vuoden 2021 ensimmäisessä numerossa Saksan, Tanskan, Englannin, Norjan, Alankomaiden ja Japanin liitot kertovat, mistä ovat omassa maassaan ylpeitä siirtolapuutarhatoiminnassa.

Voit lukea lehden täältä (klikkaa linkkiä).

 

3.2.2021 12:00

SIIRTOLAPUUTARHALIITON TIEDOTE 3.2.2021 

 

Koronapandemiasta johtuen yhdistyslain soveltamista koskee nyt väliaikainen poikkeuslaki. Poikkeus on voimassa 31.6.2021 asti. Ko. laki sallii mm. edustajan käyttämisen vaaleissa ja äänestyksissä sekä etäosallistumisen yhdistyksen kokouksiin myös sellaisissa yhdistyksissä, joiden säännöissä etäosallistumista ei ole mainittu.

Nykyinen poikkeuslaki ei sinänsä salli kokousten siirtämistä – toisin kuin keväällä 2020 voimassa ollut poikkeuslaki. Kuitenkin yhdistyksille on annettu täysin yksiselitteiset ohjeet siitä, että kokousten järjestämisessä on aina noudatettava Aluehallintovirastojen kulloinkin voimassa olevia määräyksiä kokoontumisrajoituksista. Yhdistyslaki edellyttää, että jokaisella yhdistyksen jäsenellä pitää olla oikeus osallistua yhdistyksen kokoukseen niin halutessaan. Näin ollen yhdistys ei voi rajata kokousten osallistujamäärää. Yhdistys ei myöskään voi pakottaa kaikkia osallistumaan etäyhteyden kautta – etäosallistuminen on aina vain vaihtoehto.

Tilanne on yhdistyksille äärimmäisen vaikea ja kiusallinen. Moni yhdistys on siirtänyt – hallituksensa päätöksellä – kokouksiaan pidettäväksi myöhemmin kuin mitä yhdistyksen säännöt edellyttävät. Kokousten siirtämisen taustalla on sekä kokoontumisrajoitusten noudattaminen että huoli jäsenistön turvallisuudesta. Liitto toivoo, että siirtolapuutarhayhdistysten jäsenistössä kunnioitetaan yhteistä tavoitetta järjestää kokoukset vasta sitten, kun se on kaikille turvallista.

Poikkeuslaki mahdollistaa sen, että kokouksissa voidaan käyttää asiamiestä. Asiamiestä voidaan nyt käyttää, vaikka sellainen ei yhdistyksen sääntöjen mukaan olisi mahdollista. Poikkeuslain mukaan jäseniä voi asiamiehenä edustaa periaatteessa kuka tahansa. Sellainen rajoite poikkeuslaissa kuitenkin on, että yksi asiamies voi kokouksessa edustaa maksimissaan 10 % kokoukseen osallistuvista. Käytännössä tuo tarkoittaa sitä, että jos vaikka yhdellä asiamiehellä olisi 10 valtakirjaa (jotka on syytä toimittaa vaikkapa skannattuna ennen kokousta), mutta kokoukseen osallistuisi vain 50 jäsentä, niin silloin asiamies ei saisi äänestää 10 edestä, vaan pelkästään 5 edestä.

Jos yhdistyksen kokouksessa tehtävät päätökset ovat sellaisia, että ne koskevat hallituksen ja/tai tilintarkastajien ja toiminnantarkastajien valintaa, tilinpäätöksen vahvistamista ja vastuuvapautta, sääntöjen muuttamista tai yhdistyksen purkamista, on järjestettävä sellainen kokous, jolla on paikka ja aika, ja myös paikan päälle pitää voida, halutessaan, tulla. Luonnollisesti etäosallistuminen on aina mahdollista, joskaan se ei voi olla ainoa osallistumistapa.

Etäkokouksissa vaalisalaisuuden varmistaminen on aina haasteellinen asia, joka asettaa yhdistyksille lisähaasteita kokousten järjestämiseen.

 

Pertti Laitila

puheenjohtaja

Suomen Siirtolapuutarhaliitto ry

19.1.2021 12:00

Puutarhaliiton tiedote 19.1.2021


Lisätään kasvillisuutta kaupunkeihin

Koko ajan tiivistyvään kaupunkiympäristöön tarvitaan lisää tilaa kasvillisuudelle. Yhteyttävä vihreä kasvillisuus on välttämätöntä luonnon monimuotoisuuden ja asukkaiden hyvinvoinnin kannalta todetaan Puutarhaliitto ry:stä. Kaupunkirakentamisessa korostuvat liikaa rakennusten ja ulkoalueiden elottomat, kovat pintamateriaalit.

Suomi kuten muutkin maat kaupungistuvat vauhdilla. Asuinalueita tiivistetään, ja niin sanottu kova rakentaminen valtaa alaa kaupungeissa aikaisempaa enemmän. Kovalla rakentamisella tarkoitetaan tehostettua kaavoitusta ja kovia pintoja. Ilmasta katsoen kasvillisuuden osuus pienenee suhteessa rakennusten ja katettujen alueiden pinta-aloihin, arvioi Puutarhaliiton toimitusjohtaja Timo Taulavuori. Sekä kaupunkisuunnittelussa että piharakentamisessa tulisi huomioida kasvien osuus ja niiden merkitys ihmisille ja luonnon monimuotoisuudelle. Kasvillisuus sekä vähentää että hidastaa muun muassa ilmastonmuutoksen vaikutuksia.

Kasvillisuus tasapainottaa

Katto- ja kansipihojen istutusten avulla voidaan selkeästi vähentää rankkasateiden ja myös kuumien jaksojen haittavaikutuksia. Hyvä kasvillisuuskerros toimii eristyksenä niin kuumaa kuin kylmääkin vastaan. Monimuotoinen kasvillisuus sitoo ilmakehän hiilidioksidia ja ilman epäpuhtauksia sitoen niitä kasvi- ja maa-ainekseen. Tärkeimmät vaikutukset ovat kuitenkin asumisviihtyisyyden ja luonnon monimuotoisuuden edistämisessä.

Ympäristöbiologi ja maisemasuunnittelija Taina Suonio on selvittänyt Helsingin yliopiston Bio- ja ympäristötieteiden laitokselle tehdyssä Kasvikattojen ohjauskeinot ja niiden soveltamismahdollisuudet Suomessa – tapauksena Helsinki -pro gradu-työssään kirjallisuuden ja tutkimuksen pohjalta, että kaupungeissa tarvitaan lisää sekä kannusteita että ohjausta kasvikattojen ja kansipihojen edistämiseksi. Suomessa kasvikattojen rakentaminen on ollut hyvin vähäistä, joten myös osaamista ja neuvontaa olisi kehitettävä, toteaa Suonio. Meillä jopa pelätään kattopuutarhoja ja viherseiniä, koska osaamista ja kokemusta on ollut vähän.

Tulvien torjuntaan

Käytännössä hyvin suunniteltu ja perustettu elävä katto vähentää sekä lämmön, kylmän että auringon UV-valon haitallista vaikutusta rakennusten materiaaleille. Suurin hyöty saadaan kuitenkin elävien rakenteiden vedenpidätysominaisuuksista ja tulvavahinkojen vähentämisestä. Kaupunkien hulevedet kerääntyvät rankkasateiden jälkeen tulviksi, mitä voitaisiin vähentää olennaisesti vettä pidättävien ja veden kulkua hidastavien kasvillisuuspintojen avulla.

Monenlaisia kasvikattoja

Kasvikatot luokitellaan niiden rakenteiden ja kasvualustan paksuuden mukaan. Kevyimmillään katto on sammal-, maksaruoho- tai jäkäläkatto, jonka avulla kattopinta muuttuu jo olennaisesti luonnollisemmaksi. Tätä paksummassa, yli 15 sentin, kasvualustassa viihtyvät jo ruohot, perennat ja sipulikukat. Varsinaisen kattopuutarhan perustamiseen tarvitaan jo selkeästi enemmän multatilaa, mikä pitää huomioida kantavien rakenteiden suunnittelussa. Parhaimmillaan kattopuutarha voi toimia virkistys- ja viljelyalueena tai puistona.

Vihreiden kattojen vaikutukset ovat moninaiset. Niiden avulla saadaan aikaan sosiaalisia, ympäristöllisiä ja taloudellisia etuja asukkaille ja laajemmin koko yhteiskunnalle. Vihreän ympäristön vaikutukset asukkaille ovat kiistattomia, sillä vihreä ympäristö vähentää stressitekijöiden vaikutuksia, kannustaa liikkumaan asuinympäristössä ja lisää yleistä tyytyväisyyttä asuinympäristöä kohtaan. Vaikutukset ovat sekä fyysisiä että psyykkisiä terveyttä ja hyvinvointia edistäviä. Moni kaupunkilainen haluaa lisäksi tuottaa osan ruoastaan piha-tai kattopuutarhoissaan.

Ympäristönäkökulmasta kasvikattojen avulla voidaan lisätä ja tukea luonnon monimuotoisuutta yhä tiivistyvissä kaupunkiympäristöissä. Lisäämällä monipuolista ja erityisesti kotoperäistä kasvillisuutta kaupunkiin voidaankin luoda vihreitä reittejä ja asuinalueita lukuisille, jopa harvinaistuneille eläin- ja kasvilajeille, joiden elämä muuten on hyvin uhanalaista tiiviisti rakennetussa ympäristössä.

Taloudellisesti kasvikattojen avulla voidaan tasata muun muassa asuinrakennusten energiankäyttöä. Kasvikattojen avulla voidaan myös vaikuttaa niin sanottuun lämpösaarekeilmiöön eli viilentämällä ilman lämpötilaa kesäisin. Toisaalta ne toimivat eristävinä kerroksina asuinrakennuksissa talvisin, mikä olisi syytä huomioida rakennusohjeistuksissa nykyistä selkeämmin, toteaa Taina Suonio.

 

Lisätietoja:      

Timo Taulavuori, MMM, puutarha-agronomi, Puutarhaliitto ry p. 040 7453005 timo.taulavuori@puutarhaliitto.fi

Taina Suonio, FM, ympäristöbiologi, maisemasuunnittelija Roslings Manor Gardens p. 050 4435789 taina.suonio@rmgardens.fi

Linkki Pro gradu-työhön:

https://helda.helsinki.fi/bitstream/handle/10138/322553/Suonio_Taina_tutkielma_2020.pdf?sequence=2&isAllowed=y

 

12.1.2021 12:00

Puutarhaliiton tiedote


VUODEN PUUTARHATUOTE 2021 – Kekkilä PLUS +

Katse maahan

Onnistumisen elämykset ja kasvun ilo saa puutarhaharrastajan yhä uudestaan puutarhatöihin. Kasvun ja kukoistavan puutarhan perusta löytyy hyvinvoivasta kasvualustasta. – Maaperästä ja sen elinvoimasta. Puutarhaharrastajien kiinnostus maaperän hyvinvointia kohtaan on lisääntynyt ja onkin hyvin aiheellinen.

Suomen Puutarhakauppiaat ry kannustaa kuluttajia katsomaan kasvien lisäksi maahan. On tärkeää, että tietoisuus maaperän hyvinvointia kohtaan lisääntyy ja samaan aikaan tarjotaan laadukkaita maata hoitavia ravinteita. Halusimme valita tuotteen, joka tukee puutarhaharrastajien onnistumista, mutta ja samalla mahdollistaa maaperän hyvinvoinnin. Vuoden 2021 puutarhatuotteeksi valitun Kekkilä PLUS + -sarjan tuoteperhe on laaja ja kattaa näin mahdollisimman paljon kuluttajien tarpeista. Tuotteet ovat monivaikutteisia maaperän pieneliötoimintaa ja siten myös maaperää hoitavia tuotteita, joiden tuotannossa on huomioitu myös kiertotalouden mahdollisuudet.

Suomen Puutarhakauppiaat ry valitsee vuosittain ajankohtaisen puutarhatuotteen, joka ansaitsee kuluttajien huomion. Vuoden Puutarhatuote on innovatiivinen ja laadukas, suomalaiselle kotipuutarhurille sopiva tuote, jota Suomen Puutarhakauppiaat ry suosittelee.   Vuoden puutarhatuote on valittu vuodesta 2009 lähtien.

Lisätietoja:

Kekkilä Oy:
Miika Keränen
miika.keranen@kekkila.fi   050 563 7038

Suomen Puutarhakauppiaat ry:
Oili Sinilehto,
oili@sinilehto.fi , 040 515 9715

15.12.2020 12:00

Puutarhaliiton jäsenkirje puutarhayhdistyksille joulukuu 2020

Koronapandemia tulee vaikuttamaan erilaisten tapahtumien järjestämiseen vielä ensi vuonnakin, mutta suunnitelmat ovat jo täydessä vauhdissa. 
Esimerkiksi Helsingin Kevätpuutarha-messut on tarkoitus järjestää 25.-28.3.2021 tarkoin koronarajoittein ja -ohjein. Rinnalle suunnitellaan virtuaalista messutapahtumaa, mikä mahdollistaa osallistumisen kauempaakin. 

Vuoden 2021 Avoimet puutarhat -teemapäivää vietetään jo totuttua aiemmin, 20.6.2021. Viime kesän tapahtuma onnistui hyvin, vaikka kävijöitä olikin luonnollisesti vähemmän. Hyviä kokemuksia saatiin myös Avoimet puutarhat kotisohvalla -virtuaalitapahtumasta. Ilmoittautuminen kesän 2021 teemapäivään on jo käynnistynyt! Tapahtuman teemana on Yhdessä oppien puutarhassa. Katso lisätiedot: avoimetpuutarhat.fi.
 

11.12.2020 12:00

Hyötykasviyhdistyksen uutiskirje

Sipulikasvien hyötäminen oli alkanut jo 1700-luvun puolella, viileät kasvihuoneet sopivat hyvin hyötämiseen. 1800-luvun loppupuolella suosittuja joulukukkia olivat kielo ja syreeni. Hyasintti yleistyi ja vakiintui 1800-luvun lopulla. Jo 1900-luvun alkupuolella joulukukkien tarjonta oli laajaa, saatavilla oli hyasintteja, tasetteja, tulppaaneita, kameliota, syreenejä, kieloja ja jouluruusuja.

Kielon, syreenin ja kamelian suosio hiipyi 1950-luvulle mennessä, kielon ja syreenin osalta monien työvaiheiden, kamelian osalta taas sen vaativuuden takia, kukittaminen ei aina onnistunut. Tasaisesta suosiosta on nauttinut joulukaktus. Tosin nimeä on käytetty erilaisista, joulun aikaan kukkivista talvikaktuksista, nykyään virallisesti Schlumbergera x buckley on piparkakkureunainen joulukaktus ja Schlumbergera x truncata hammaslaitaisempi marraskuunkaktus . 

1960-luvulla suosion kärkeen nousee joulutähti. Jalostuksen tuloksena pitkänhuiskeasta joulutähdestä muodostui nykyinen tanakka ja isokukkainen variantti. 1970-luvulla palaa uudelleenpidetyksi ja ostetuksi jo vanhastaan huonekasveina viljellyt atsalea ja ritarinkukka, erityisesti maatiaisamarylliksenä tunnetusta pikkuritarinkukasta (H. rutilum) on tullut haluttu ja etsitty harvinaisuus.

Trenditietoinen hankkii tänä vuonna joulukukakseen viirukkaan, täplikkään tai raikkaan vaaleanpunaisen tai hempeän persikanvärisen joulutähden, vaihtoehtona myös upean eksoottiset orkideat. 

Joulukukkien erikoispiirre on meidän kuluttajien iloksi niiden tuottaminen paikallisesti Suomessa. Viime vuosina myydään keskimäärin 2,5 miljoonaa hyasinttia, 1,5 miljoonaa joulutähteä, miljoona amaryllistä ja miljoona muuta joulukukkaa. Joulukukkia viljeleviä yrityksia on 100-150 

Lähteet: 
Anu Ranta: Vanhanajan huonekasvit, Otava 2016
Muistojen kasvit -blogi.
Ylen uutiset 1.12.2020

24.11.2020 12:00

Yhdistyksen sääntömääräiset kokoukset COVID-19 poikkeuslain aikana

Liittoon on tullut yhteydenottoja yhdistyksiltä liittyen sääntömääräisten kokousten järjestämiseen koronapandemian edelleen jatkuessa.

Eduskunta on hyväksynyt väliaikaisen sääntelyn, jotta mm. yhdistysten kokoukset voidaan jollakin tavalla järjestää Covid-19 epidemian terveydensuojelutarpeiden mukaisesti sekä leviämisen rajoittamiseksi annetuista kokoontumisrajoituksista huolimatta. Poikkeamislain tarkoituksena on turvata yhteisöjen päätöksenteon häiriöttömyys ja turvallisuus koronaepidemian aikana. Ensimmäinen poikkeamislaki oli voimassa 1.5.-30.9.2020. Väliaikaisen lain voimassaoloa on 3.11.2020 alkaen jatkettu 30.6.2021 asti.

Laki väliaikaisesta poikkeamisesta covid-19-epidemian leviämisen rajoittamiseksi: https://www.finlex.fi/fi/laki/alkup/2020/20200677

 

Huomioitavaa verrattuna alkuperäiseen poikkeamislakiin, jonka voimassaolo päättyi 30.9.2020

Nyt voimassa olevan väliaikaisen lain mukaisesti yhdistykset voivat sallia etäosallistumisen ja asiamiehen käytön sääntömääräisissä kokouksissaan kesäkuun 2021 loppuun asti, vaikka sitä ei ole sallittu yhteisön säännöissä. Yhdistyksen hallitus voi myös väliaikaisen lain nojalla edellyttää ennakkoilmoittautumista kokouksiin. Ilmoittautumisen määräpäivä on enintään 2 viikkoa ennen kokousta. Väliaikaisessa laissa ei sallita kokousten lykkäämistä yli yhteisölakiin tai yhteisön sääntöihin perustuvan määräajan.

Sääntömääräisen kokouksen pitäminen etäkokouksena

  • Etäosallistuminen on aina vaihtoehtoinen, ei ainoa osallistumistapa.
  • Yhdistyksen kokouksella on oltava virallisesti aika ja paikka, johon jäsenet voivat tulla päätösvaltaa käyttämään. Käytännössä paikan päällä voivat olla esimerkiksi puheenjohtaja ja sihteeri. Yhdistys voi antaa periaatteessa mahdollisuuden osallistumiseen paikan päällä, mutta käytännössä voidaan sopia, että kokous toteutetaan etänä turvallisuuteen vedoten. Paikan päällä järjestetyssä kokouksessa yhdistyksen on noudatettava kulloinkin voimassa olevia kokoontumisrajoituksia.
  • Poikkeamislain nojalla yhdistyksen hallitus voi sallia etäosallistumisen, vaikkei sitä olisi erikseen yhdistyksen säännöissä mainittu. Vaihtoehtoinen osallistuminen voidaan toteuttaa mm. postitse, tietoliikenneyhteyden tai muun teknisen apuvälineen välityksellä. Yhdistyksellä ei tarvitse olla tätä varten hyväksyttyä äänestys- ja vaalijärjestystä yhdistyksen säännöissä.
  • Hallitus voi päättää, että etäkokoukseen osallistumisen edellytyksenä on ilmoittautuminen yhdistyksen kokoukseen viimeistään tiettynä päivänä, joka voi olla aikaisintaan viikkoa ennen kokousta. Tällöin kokouskutsuaika lasketaan viimeisestä ilmoittautumispäivästä.

Etäkokousten osalta huomioitavaa

  • Yhdistyksen on järjestettävä tasavertainen mahdollisuus toteuttaa jäsenoikeuksia. Tästä syystä etäosallistuminen on vain vaihtoehtoinen osallistumistapa.
  • Osallistumisoikeus ja ääntenlaskennan oikeellisuus on voitava selvittää tavallisessa yhdistyksen kokouksessa noudatettaviin menettelyihin verrattavalla tavalla.
  • Äänestyksiin on syytä varautua etukäteen. Vaalisalaisuuden takia voi olla toistaiseksi varminta lykätä henkilövalinnat myöhemmäksi.
  • Jäseninä voi olla henkilöitä, joilla on haasteita digilaitteiden käyttöön liittyen. Avustajan käytölle (digiavustaja) ei ole mitään estettä.
  • Poikkeamislain nojalla yhdistyksen hallitus voi sallia, että asiamies voi edustaa yhtä tai useampaa jäsentä valtakirjalla yhdistyksen kokouksessa (joko paikan päällä tai digitaalisesti). Tästä on oltava maininta kokouskutsussa.
  • Poikkeamislain mahdollistamat etäyhteys- ja asiamiesjärjestelyt valtakirjalla ovat voimassa kesäkuun 2021 loppuun asti. Tämän jälkeen pidettävissä kokouksissa etäyhteysjärjestelyt ovat mahdollisia vain, jos yhdistyksen säännöt ne sallivat.

Yksimielinen päätöksenteko ilman kokousta

  • Jäsenet voivat yksimielisinä päättää yhdistyksen kokoukselle kuuluvasta asiasta ilman kokousta. Päätös on tehtävä kirjallisesti, päivättävä ja kunkin yhdistyksen jäsenen on allekirjoitettava se. Kirjalliseen päätökseen sovelletaan muuten, mitä yhdistyksen kokouksen pöytäkirjasta säädetään.
  • Yksimielinen päätöksenteko voidaan toteuttaa esim. sähköpostilla tai postitse, mutta se vaatii kaikkien jäsenten myötävaikutusta. Päätös voidaan allekirjoittaa myöhemmin.

Kysymyksiä ja vastauksia mahdollisiin ongelmakohtiin liittyen:

 

Mitä jos kokouksessa oli tarkoitus valita puheenjohtaja ja hallituksen jäseniä?

  • Yhdistyksellä on oltava hallitus kaikissa tilanteissa – myös poikkeusoloissa.
  • Jos uutta kokousta ja henkilövalintoja ei ole voitu järjestää, niin väistyvä hallitus on edelleen toimivaltainen. Silloin toimivalta rajoittuu tavanomaiseen toimintaan liittyvään keskeiseen päätöksentekoon.

Miten toimitaan jäsenmaksujen osalta?

  • Monessa yhdistyksessä jäsenmaksut vahvistetaan vuosittain yhdistyksen kokouksessa. Yhdistyksen toiminta saattaa vaarantua ilman jäsenmaksuja ja tästä syystä useat yhdistykset ovat jatkaneet edellisenä vuonna vahvistetun jäsenmaksun perimistä poikkeusoloihin vedoten ilmoituksella, että maksut vahvistetaan myöhemmin.
  • Suosituksena on, että jäsenmaksun maksamatta jättämisestä ei pitäisi poikkeustilanteessa seurata perintätoimia tai erottamista.

Mitä jos tulee erimielisyyksiä kokouksen järjestämisestä tai poikkeusolojen aikana tehdyistä päätöksistä?

  • Yhdistyslain mukaan yhdistyksen kokous on pidettävä säännöissä määrättynä aikana. Jos sitä ei ole kutsuttu koolle, on jokaisella yhdistyksen jäsenellä oikeus vaatia kokouksen pitämistä. Jäsenten on esitettävä vaatimus yhdistyksen ylimääräisen kokouksen pitämisestä kirjallisesti yhdistyksen hallitukselle. (ks. tarkemmin YhdL 20.2 §)
  • Sääntöjen vastaisesta kokouksesta tai päätöksestä voi valittaa moitekanteella (YhdL 32 §). Jollei kannetta nosteta määräajassa, päätöstä on pidettävä pätevänä.

 

Lopuksi

COVID-19 –viruksen aiheuttama poikkeustila jatkuu asiantuntijoiden mukaan todennäköisesti ensi kesään asti. Se hankaloittaa yhdistysten toimintaa ja jokaisen arkielämää, mutta sille kukaan ei valitettavasti voi mitään.

Vaikka nykyinen poikkeuslaki ei sellaisenaan salli kokousten lykkäämistä, voi hallitus päättää lykkäämisestä turvallisuuteen vedoten. On epätodennäköistä, että jäsenet kyseenalaistaisivat tuollaista päätöstä ja vaatisivat kokousta pidettäväksi.

Meillä on kaikilla velvollisuus pyrkiä suojelemaan toisiamme!

 

Pertti Laitila

puheenjohtaja

Suomen Siirtolapuutarhaliitto ry

12.11.2020 12:00

Puutarhaliiton tiedote

Euroopan komissio on käynnistänyt tutkimuksen kasvien lisäysaineiston tuotantoa ja markkinointia koskevasta lainsäädännöstä. Kasvien lisäysaineisto käsittää siemenet, taimet, pistokkaat sekä kaiken muun kasviaineiston ja kasvien osat, jotka on tarkoitettu kasvien lisäämiseen eli uusien kasvien synnyttämiseen. Tutkimuksen tavoitteena on tarjota komissiolle taustatietoa, jotta se voi huomioida eri vaihtoehtoja lainsäädännön uudistustyössä. Tutkimuksen suorittaa yhteiskuntapolitiikan konsultointiyritys ICF.

Tutkimuksen osana komissio haluaa kerätä puutarhaharrastajien näkemyksiä ja kokemuksia.

Kyselyyn pääset tästä linkistä:
//eu5se.voxco.com/SE/?st=VCjwGWYezgVaHTTCLDW9bGdwsbMhp1k4fC6T6P3Kzlg%3D&urlimport=1&questlist=lang&lang=fi

9.9.2020 12:00

Puutarhaliiton tiedote 9.9.2020


Suomalaiset puutarhaharrastajat ja ammattilaiset kiittävät Pelastakaa pörriäiset -kampanjaa

Puutarhaliiton puutarhayhdistykset kiittävät Yleisradiota onnistuneesta Pelastakaa Pörriäiset -kampanjasta. Kampanjan näkyvyys ja vaikuttavuus ovat olleet laajoja, ja viestin ovat vastaanottaneet ja ottaneet omakseen sekä lapset että ikäihmiset. Perusteluissaan Puutarhaliitto korostaa sitä, että kampanjan sisältö on ollut positiivista ja selkeää. Se on  auttanut suomalaisia ymmärtämään hyönteisten rooleja osana luonnon ja puutarhojen monimuotoisuutta.

Ilman pörriäisiä kotimainen sato jäisi monen kasvin osalta olemattomaksi. Niin vihannes-, marja- kuin hedelmäkasvitkin tarvitsevat pörriäisiä, jotta kasvien satoaihiot pölyttyvät ja tuottavat satoa. Puutarhaliiton harrastajayhdistykset ovat myös tarttuneet aktiivisesti Ylen kampanjaan osana omaa kattoteemaansa Ekotekoja puutarhassa, kuvaa kampanjan vaikuttavuutta Puutarhaliiton toimitusjohtaja Timo Taulavuori. Moneen kotipuutarhaan on kevään ja kesän aikana istutettu hyönteiskasveja, perustettu puolivillejä rötypuutarhoja sekä rakennettu hyönteishotelleja. 

Moni suomalainen on ollut huolissaan pölyttäjien vähenemisen vuoksi. Erityistä huolta on maailmanlaajuisesti siitä, että ruokahuoltomme perustuu monen kasvin osalta suoraan pölyttäjien esiintymiseen ja niiden aktiivisuuteen. Tärkeää on se, että satoa varmistaville pörriäisille riittaä ravintoa ja suotuisia elinympäristöjä pellon pientareilla, kotipuutarhoissa, metsissä ja puistoissa myös keväästä syksyyn asti. Näin hyönteisten kanta vahvistuu, ja ne ovat valmiita kukinnan aikaan pölyttämään hyötykasvejamme. Hyvä kampanja ja selkeät vinkit ovat auttaneet pitämään huolta myös luonnon hyönteisten hyvinvoinnista.

 

Lisätietoja: toimitusjohtaja Timo Taulavuori, Puutarhaliitto ry, p. 040 745 3005  timo.taulavuori@puutarhaliitto.fi

Hyötyä ja hyvinvointia puutarhasta! Puutarhaliitto haluaa parantaa suomalaisten hyvinvointia tasokkaan puutarhatuotannon, terveyttä edistävien tuotteiden, viihtyisien viheralueiden ja innostavan puutarhaharrastuksen kautta. Tavoitteena on edistää yritys- ja harrastustoiminnan elinvoimaisuutta. 

24.8.2020 12:00

Puutarhaliiton tiedote 24.8.2020


Syystaimijuhlat innostavat istuttamaan

Tänä kesänä useimmat puutarhat kukoistavat ja tuottavat hyvin satoa. Myös moni uusi harrastaja on saanut kipinän joko syötävien kasvien viljelyyn tai innostunut pihan upeista koristekasveista. Syksyllä on saatavilla jälleen uusia elinvoimaisia taimia. Syystaimet ehtivät juurtua paikalleen ja ovat valmiita kasvuun heti kevään koittaessa. Syksyn sääolot suosivat sekä istuttajaa että kasveja.

Syyskuun alku on parasta istutuskautta, sillä silloin maan ja ilman kosteus on taimien kannalta parhaimmillaan, ja maa on edelleen lämmintä juurtumisen kannalta. Puutarhaharrastajan ei yleensä tarvitse kastella taimia samaan tapaan kuin kevätistutuksia. Syksyllä, kasvukauden loppupuolella, myös harrastaja näkee paremmin kuin keväällä, mitä ja mihin kasveja kannattaa istuttaa.

Syystaimijuhlat kutsuvat

Syyskuun 3. - 8. päivä järjestetään erilaisia tapahtumia puutarhamyymälöissä. Esimerkiksi Annalan huvilalla Helsingissä esitellään vanhoja kestäviä puistokasveja, jotka sopivat myös kotipihoille. Tapahtumissa annetaan vinkkejä istuttamiseen, mutta myös siihen, kuinka syyspuutarhasta kannattaa nauttia. Syksymme ovat pidentyneet, ja esimerkiksi valaistuksen avulla syyspuutarhan kasvit ja ruskan sävyt pääsevät hehkumaan. Leppoisan syksyn värit, tuoksut, äänet ja tunnelmat poikkeavat kevään hektisestä kasvukauden alusta.

Puutarhamyymälöihin saapuu syyskuun alkuun mennessä uusia eriä koristekasveja, marjapensaita ja hedelmäpuita, jotka osin loppuivat viime kevään aikana kovan kysynnän vuoksi. Suomalainen taimi -sivuilta löytyy lisätietoa monista kasveista ja niiden istuttamisesta. Lähes kaikki kasvit sopivat syysistuttamiseen. Syksy on myös sopivaa aikaa siirtää kasveja paremmille kasvupaikoille ja jakaa esimerkiksi perennoja.

Taimin päivänä kastetaan

Syystaimijuhlat huipentuvat Taimin päivän juhliin tiistaina 8.9., jolloin uudet taimet istutetaan ja kastetaan. Silloin kutsutaan puutarhaan perheenjäseniä, naapureita ja tuttavia kilauttamaan kahvikuppeja tai lasillista kuohuvaa. Syksyinen puutarha pimenevässä illassa on aina kokemuksen arvoinen. Kuvia voi jakaa esimerkiksi Instagramissa #syystaimijuhla #suomalainentaimi.

Lisätietoja:

www.suomalainentaimi.fi tietoa kasveista ja niiden istuttamisesta

www.syystaimijuhla.fi 28.8. 2020 alkaen tapahtumatietoa ja linkkejä

www.puutarhakauppiaat.fi

www.viherrinki.fi

www.taimistoviljelijat.fi

www.puutarhaliitto.fi

Timo Taulavuori, Puutarhaliitto ry, p. 040 745 3005 timo.taulavuori@puutarhaliitto.fi

Hyötyä ja hyvinvointia puutarhasta! Puutarhaliitto haluaa parantaa suomalaisten hyvinvointia tasokkaan puutarhatuotannon, terveyttä edistävien tuotteiden, viihtyisien viheralueiden ja innostavan puutarhaharrastuksen kautta. Tavoitteena on edistää yritys- ja harrastustoiminnan elinvoimaisuutta. 

14.8.2020 12:00

Puutarhaliiton tiedote 14.8.2020


Monimuotoiset kurpitsat ovat vuoden 2021 vihanneksia

Monelle kurpitsoista tulee ensimmäisenä mieleen isot halloween kurpitsat, toisille puolestaan mehukkaat kesäkurpitsat. Teemavuonna tutustutaan ihan uusiin tyyppeihin, sillä Cucurbita -suvun kasvien ryhmä yllättää usein tottuneenkin kurpitsan syöjän monipuolisuudellaan. Niiden muodot, värit ja ruoanlaitto-ominaisuudet ovat vertaansa vailla. Pääsääntöisesti ne jaetaan syötäviin talvi- ja kesälajikkeisiin sekä ei-syötäviin koristekurpitsoihin.

Alun perin kurpitsat rantautuivat Eurooppaan Keski-Amerikasta samaan tapaan kuin monet muutkin pääravintokasvimme kuten perunat, maissit, tomaatit ja paprikat. Vuosisatojen jälkeen suomalaisten kiinnostus kurpitsoihin kasvaa niin kuluttajien kuin viljelijöidenkin parissa ennätysvauhtia. Vuonna 2019 kurpitsoja viljeltiin jo 2,2 miljoonaa kiloa puutarhaviljelmillä. Suurin osa kypsyi satoikään Varsinais-Suomessa, missä pitkä syksy lisää satomäärää. Myös yhä useamman harrastajan mielenkiinnon kohteena on onnistua kasvattamaan erityyppisiä kurpitsoja niin silmän kuin suun iloksi.

Tyyppejä jokaiselle

Talvikurpitsoista mielenkiintoisimmat viljelytyypit ovat komeat jättikurpitsat, pähkinäiset myskikurpitsat, kypsänä lusikoitavat spagettikurpitsat ja värikkäät hokkaido-kurpitsat. Vihreän kesäkurpitsan lisäksi viljellään mielenkiintoisia värikkäitä ja raidallisia tyyppejä, mutta myös makea, ufomainen ’Petty Pan’ on jo koristeellisuutensa puolesta hyvä valinta ruokapöytään. Koristelajikkeista löytyy puolestaan mitä erikoisempia turbaani- tai kivimallisia lajikkeita syyssomistukseen.

Käyttö lisääntyy

Suomalaiset syövät vuosittain vain pari kiloa kurpitsoja, mutta kulutus on selvässä kasvussa. Myös kotimainen tarjonta on kolminkertaistunut viime vuosina. Tämän kasvisryhmän käytön soisi lisääntyvän monestakin syystä, sillä kurpitsat ovat maukkaita, terveellisiä, monikäyttöisiä ja ne keventävät ruokavaliota. Eniten nautittu on kesäkurpitsa, jota löytyy usein ravintoloiden ja ruokaloiden ruuista ja raastepöydistä. Kurpitsat sopivat hyvin esimerkiksi kasvisaterian pääraaka-aineeksi kuten keittojen tai laatikoiden pohjiksi tai monipuolistamaan esimerkiksi liha-aterioita. Paahtaminen uunissa lisää erityisesti talvikurpitsoiden täyteläistä makua. kesäkurpitsat maistuvat puolestaan raakoina, grillattuina tai esimerkiksi keittojen ja vihanneshöystöjen osina.

Keventäjän kurpitsat

Herkullista kevennystä ruokaan saa esimerkiksi talvikurpitsoista, joiden energiapitoisuus on vain 18 kcal 100 grammaa kohden. Kurpitsat eivät sisällä rasvaa ja hiilihydraattejakin niissä on erityisen vähän. Sen sijaan ne sisältävät terveellisiä kuituja ja runsaasti K-, A-, B- ja C-vitamiineja tai niiden esiasteita. Mineraaleista kaliumia niissä on suhteellisesti eniten, mikä on tärkeää monien elintoimintojen ylläpitäjänä.

Kesäkurpitsat ovat mehukkaimmillaan pieninä. Ne tuottavat satoa jo varhain kesällä verrattuna talvikurpitsoihin, joiden täytyy kehittyä rauhassa kovakuorisiksi ennen kuin niitä kannattaa korjata ruoaksi. Kurpitsojen kukista saa valmistettua täytettyinä ja friteerattuina todellisia ruokapöydän herkkuja. Myös lehdistä voi valmistaa ravinteikasta ruokaa esimerkiksi kääryleitä, kun lehtien piikikkäät osat poistetaan.

Talvikurpitsojen kuori on niin kovaa, minkä etuna on se, että ne säilyvät kuukausia viileässä. Ennen ruoanlaittoa ne kuoritaan terävällä veitsellä, mikä vaatii varovaisuutta. Tämän jälkeen hedelmämalto sekä siemenet voidaan irrottaa veitsellä ja lusikalla ruoanlaittoon. Erityisen terveelliset siemenet suositellaan kuivattaviksi ja paahdettaviksi uunissa ennen syöntiä.

Viljelypaikaksi lämmin

Kurpitsojen viljely on kohtaisen helppoa, kun niille valitaan lämmin ja ravinteikas kasvupaikka. Ne kylvetään joko suoraan avomaalle tai kasvihuoneeseen yölämpötilojen noustua noin kymmeneen asteeseen. Kasvua voidaan jouduttaa parilla viikolla esikasvattamalla taimet sisätiloissa. Silloin siemenet kylvetään toukokuun alussa ruukkuihin ja istutetaan ulos vasta sään lämmettyä pysyvämmin. Taimien alkutaivalta lämmittää hyvin myös päälle levitettävä harso.

Auton painoisia?!

Syksyn suosikkeja ovat erityiset, kaiverrettavat Halloween-kurpitsat, joiden syötävää sisusta ei kannata heittää pois. Kurpitsat ovat myös suosittuja jättikasvien kasvattajille. Euroopan suurin kurpitsa (C. maxima) on kasvatettu Belgiassa ja se painoi henkilöauton verran - lähes 1200 kiloa. Suomen suurin kurpitsa osallistui vuonna 2012 Jättikasviyhdistyksen kilpailuun ja voitti kanssakilpailijansa 716 kilon ylivoimalla.

Vuoden vihanneksen julkistavat Kotimaiset Kasvikset ry ja Puutarhaliitto ry. Tämä perinne on jatkunut jo vuosikymmeniä. Tavoitteena on lisätä teemavihanneksen viljelyä ja kulutusta sekä tutustuttaa suomalaisia uusiin kasviksiin ja makuihin.

14.7.2020 12:00

Liiton julkaisema ’Mökillä ja palstalla’ -kirja toimitettiin toukokuussa kaikille jäsenyhdistyksille jaettavaksi veloituksetta omille viljelijöilleen.

Kirjaan on valitettavasti päässyt hiipimään virhe. Kirjan sivuilla 41-42 on listattu keittiökasvien kumppanuuskasveja, mutta harmillisesti yhden kasvin nimi puuttuu taulukosta.

Puuttuvan kasvin tieto-/arvauskisaan osallistuneista 70 % vastasi oikein - puttuva kasvi on tomaatti.

Onnettaren tänään suorittamassa arvonnassa Leena ja Heikki Luodon kirjan 'Puutarhan parhaaksi' voitti Irmeli Lahdesta.

Kiitos kaikille osallistumisesta ja onnea voittajalle, joka saa kirjan postitse.

KUULUMISIA från koloniträdgårdsförbundet

https://www.siirtolapuutarhaliitto.fi/?x171799=296854