10.2.2021 12:00

Liiton yhdistystoiminnan kurssi jäsenyhdistysten hallinnon jäsenille järjestetään huhtikuussa verkkokoulutuksena. Kurssin aihe on 'Eurot ojennukseen' ja kurssin päivämäärä on 10.4.2021. Lisätietoa tulee pikimmiten.

Pitkän perinteen omaavaan ja siirtolapuutarhureille räätälöityyn Lepaan kurssiin tulee - valitettavasti - toinen peräkkäinen katkos. Viikolle 15/2021 kaavailtu kurssi on peruttu.

Siirtolapuutarhaliitto on yhteistyökumppani 13.4.2021 klo. 13-16  järjestettävässä 'Hyvinvoiva maaperä - hyvinvoiva puutarha' webinaarissa (ks. kuva). Webinaarin tallenne tullaan julkaisemaan katsottavaksi livelähetyksen jälkeen. 

Webinaarin ohjelma:

  • Avaus, Annamari Arrakoski-Engardt, Hyötykasviyhdistyksen hallituksen pj, toimitusjohtaja, John Nurmisen Säätiö
  • Maaperän kasvukunto, erikoistutkija Riikka Keskinen, Luke
  • Orgaanisen aineksen merkitys maan kasvukunnolle, erikoistutkija Helena Soinne, Luke
  • Mikromuovit maaperässä, erikoistutkija Salla Selonen, Syke
  • Sienijuuren ja mikrobien merkitys puutarhakasveille, tutkija Sannakajsa Velmala, Luke
  • Torjunta-aine jäämien hallinta kierrätyslannoitteissa ja kasvualustoissa, tuotekehitysjohtaja Hannamaija Fontell, Biolan
  • Maaperän kunnon määrittäminen, myyntipäällikkö Manna Kaartinen, Eurofins

Liitto suunnittelee myös omien webinaarien toteuttamista. Tähtäimessä on webinaarisarja, jonka kohderyhmänä on ensisijaisesti uudet viljelijät. Webinaarien järjestämisen pilotointi tultaneen toteuttamaan  luennolla 'Sosiaalinen media ja puutarhanhoidon murros', jonka piti olla heinäkuun 2020 Kohtaamispäivän luennon aiheena.   

4.2.2021 12:00

Hyphen on Kansainvälisen Siirtolapuutarhaliiton julkaisema sähköinen lehti, joka ilmestyy kolme kertaa vuodessa.

Vuoden 2021 ensimmäisessä numerossa Saksan, Tanskan, Englannin, Norjan, Alankomaiden ja Japanin liitot kertovat, mistä ovat omassa maassaan ylpeitä siirtolapuutarhatoiminnassa.

Voit lukea lehden täältä (klikkaa linkkiä).

 

3.2.2021 12:00

Koronapandemiasta johtuen yhdistyslain soveltamista koskee nyt väliaikainen poikkeuslaki. Poikkeus on voimassa 31.6.2021 asti. Ko. laki sallii mm. edustajan käyttämisen vaaleissa ja äänestyksissä sekä etäosallistumisen yhdistyksen kokouksiin myös sellaisissa yhdistyksissä, joiden säännöissä etäosallistumista ei ole mainittu.

Nykyinen poikkeuslaki ei sinänsä salli kokousten siirtämistä – toisin kuin keväällä 2020 voimassa ollut poikkeuslaki. Kuitenkin yhdistyksille on annettu täysin yksiselitteiset ohjeet siitä, että kokousten järjestämisessä on aina noudatettava Aluehallintovirastojen kulloinkin voimassa olevia määräyksiä kokoontumisrajoituksista. Yhdistyslaki edellyttää, että jokaisella yhdistyksen jäsenellä pitää olla oikeus osallistua yhdistyksen kokoukseen niin halutessaan. Näin ollen yhdistys ei voi rajata kokousten osallistujamäärää. Yhdistys ei myöskään voi pakottaa kaikkia osallistumaan etäyhteyden kautta – etäosallistuminen on aina vain vaihtoehto.

Tilanne on yhdistyksille äärimmäisen vaikea ja kiusallinen. Moni yhdistys on siirtänyt – hallituksensa päätöksellä – kokouksiaan pidettäväksi myöhemmin kuin mitä yhdistyksen säännöt edellyttävät. Kokousten siirtämisen taustalla on sekä kokoontumisrajoitusten noudattaminen että huoli jäsenistön turvallisuudesta. Liitto toivoo, että siirtolapuutarhayhdistysten jäsenistössä kunnioitetaan yhteistä tavoitetta järjestää kokoukset vasta sitten, kun se on kaikille turvallista.

Poikkeuslaki mahdollistaa sen, että kokouksissa voidaan käyttää asiamiestä. Asiamiestä voidaan nyt käyttää, vaikka sellainen ei yhdistyksen sääntöjen mukaan olisi mahdollista. Poikkeuslain mukaan jäseniä voi asiamiehenä edustaa periaatteessa kuka tahansa. Sellainen rajoite poikkeuslaissa kuitenkin on, että yksi asiamies voi kokouksessa edustaa maksimissaan 10 % kokoukseen osallistuvista. Käytännössä tuo tarkoittaa sitä, että jos vaikka yhdellä asiamiehellä olisi 10 valtakirjaa (jotka on syytä toimittaa vaikkapa skannattuna ennen kokousta), mutta kokoukseen osallistuisi vain 50 jäsentä, niin silloin asiamies ei saisi äänestää 10 edestä, vaan pelkästään 5 edestä.

Jos yhdistyksen kokouksessa tehtävät päätökset ovat sellaisia, että ne koskevat hallituksen ja/tai tilintarkastajien ja toiminnantarkastajien valintaa, tilinpäätöksen vahvistamista ja vastuuvapautta, sääntöjen muuttamista tai yhdistyksen purkamista, on järjestettävä sellainen kokous, jolla on paikka ja aika, ja myös paikan päälle pitää voida, halutessaan, tulla. Luonnollisesti etäosallistuminen on aina mahdollista, joskaan se ei voi olla ainoa osallistumistapa.

Etäkokouksissa vaalisalaisuuden varmistaminen on aina haasteellinen asia, joka asettaa yhdistyksille lisähaasteita kokousten järjestämiseen.

 

Pertti Laitila

puheenjohtaja

Suomen Siirtolapuutarhaliitto ry

19.1.2021 12:00

Puutarhaliiton tiedote 19.1.2021


Lisätään kasvillisuutta kaupunkeihin

Koko ajan tiivistyvään kaupunkiympäristöön tarvitaan lisää tilaa kasvillisuudelle. Yhteyttävä vihreä kasvillisuus on välttämätöntä luonnon monimuotoisuuden ja asukkaiden hyvinvoinnin kannalta todetaan Puutarhaliitto ry:stä. Kaupunkirakentamisessa korostuvat liikaa rakennusten ja ulkoalueiden elottomat, kovat pintamateriaalit.

Suomi kuten muutkin maat kaupungistuvat vauhdilla. Asuinalueita tiivistetään, ja niin sanottu kova rakentaminen valtaa alaa kaupungeissa aikaisempaa enemmän. Kovalla rakentamisella tarkoitetaan tehostettua kaavoitusta ja kovia pintoja. Ilmasta katsoen kasvillisuuden osuus pienenee suhteessa rakennusten ja katettujen alueiden pinta-aloihin, arvioi Puutarhaliiton toimitusjohtaja Timo Taulavuori. Sekä kaupunkisuunnittelussa että piharakentamisessa tulisi huomioida kasvien osuus ja niiden merkitys ihmisille ja luonnon monimuotoisuudelle. Kasvillisuus sekä vähentää että hidastaa muun muassa ilmastonmuutoksen vaikutuksia.

Kasvillisuus tasapainottaa

Katto- ja kansipihojen istutusten avulla voidaan selkeästi vähentää rankkasateiden ja myös kuumien jaksojen haittavaikutuksia. Hyvä kasvillisuuskerros toimii eristyksenä niin kuumaa kuin kylmääkin vastaan. Monimuotoinen kasvillisuus sitoo ilmakehän hiilidioksidia ja ilman epäpuhtauksia sitoen niitä kasvi- ja maa-ainekseen. Tärkeimmät vaikutukset ovat kuitenkin asumisviihtyisyyden ja luonnon monimuotoisuuden edistämisessä.

Ympäristöbiologi ja maisemasuunnittelija Taina Suonio on selvittänyt Helsingin yliopiston Bio- ja ympäristötieteiden laitokselle tehdyssä Kasvikattojen ohjauskeinot ja niiden soveltamismahdollisuudet Suomessa – tapauksena Helsinki -pro gradu-työssään kirjallisuuden ja tutkimuksen pohjalta, että kaupungeissa tarvitaan lisää sekä kannusteita että ohjausta kasvikattojen ja kansipihojen edistämiseksi. Suomessa kasvikattojen rakentaminen on ollut hyvin vähäistä, joten myös osaamista ja neuvontaa olisi kehitettävä, toteaa Suonio. Meillä jopa pelätään kattopuutarhoja ja viherseiniä, koska osaamista ja kokemusta on ollut vähän.

Tulvien torjuntaan

Käytännössä hyvin suunniteltu ja perustettu elävä katto vähentää sekä lämmön, kylmän että auringon UV-valon haitallista vaikutusta rakennusten materiaaleille. Suurin hyöty saadaan kuitenkin elävien rakenteiden vedenpidätysominaisuuksista ja tulvavahinkojen vähentämisestä. Kaupunkien hulevedet kerääntyvät rankkasateiden jälkeen tulviksi, mitä voitaisiin vähentää olennaisesti vettä pidättävien ja veden kulkua hidastavien kasvillisuuspintojen avulla.

Monenlaisia kasvikattoja

Kasvikatot luokitellaan niiden rakenteiden ja kasvualustan paksuuden mukaan. Kevyimmillään katto on sammal-, maksaruoho- tai jäkäläkatto, jonka avulla kattopinta muuttuu jo olennaisesti luonnollisemmaksi. Tätä paksummassa, yli 15 sentin, kasvualustassa viihtyvät jo ruohot, perennat ja sipulikukat. Varsinaisen kattopuutarhan perustamiseen tarvitaan jo selkeästi enemmän multatilaa, mikä pitää huomioida kantavien rakenteiden suunnittelussa. Parhaimmillaan kattopuutarha voi toimia virkistys- ja viljelyalueena tai puistona.

Vihreiden kattojen vaikutukset ovat moninaiset. Niiden avulla saadaan aikaan sosiaalisia, ympäristöllisiä ja taloudellisia etuja asukkaille ja laajemmin koko yhteiskunnalle. Vihreän ympäristön vaikutukset asukkaille ovat kiistattomia, sillä vihreä ympäristö vähentää stressitekijöiden vaikutuksia, kannustaa liikkumaan asuinympäristössä ja lisää yleistä tyytyväisyyttä asuinympäristöä kohtaan. Vaikutukset ovat sekä fyysisiä että psyykkisiä terveyttä ja hyvinvointia edistäviä. Moni kaupunkilainen haluaa lisäksi tuottaa osan ruoastaan piha-tai kattopuutarhoissaan.

Ympäristönäkökulmasta kasvikattojen avulla voidaan lisätä ja tukea luonnon monimuotoisuutta yhä tiivistyvissä kaupunkiympäristöissä. Lisäämällä monipuolista ja erityisesti kotoperäistä kasvillisuutta kaupunkiin voidaankin luoda vihreitä reittejä ja asuinalueita lukuisille, jopa harvinaistuneille eläin- ja kasvilajeille, joiden elämä muuten on hyvin uhanalaista tiiviisti rakennetussa ympäristössä.

Taloudellisesti kasvikattojen avulla voidaan tasata muun muassa asuinrakennusten energiankäyttöä. Kasvikattojen avulla voidaan myös vaikuttaa niin sanottuun lämpösaarekeilmiöön eli viilentämällä ilman lämpötilaa kesäisin. Toisaalta ne toimivat eristävinä kerroksina asuinrakennuksissa talvisin, mikä olisi syytä huomioida rakennusohjeistuksissa nykyistä selkeämmin, toteaa Taina Suonio.

 

Lisätietoja:      

Timo Taulavuori, MMM, puutarha-agronomi, Puutarhaliitto ry p. 040 7453005 timo.taulavuori@puutarhaliitto.fi

Taina Suonio, FM, ympäristöbiologi, maisemasuunnittelija Roslings Manor Gardens p. 050 4435789 taina.suonio@rmgardens.fi

Linkki Pro gradu-työhön:

https://helda.helsinki.fi/bitstream/handle/10138/322553/Suonio_Taina_tutkielma_2020.pdf?sequence=2&isAllowed=y

 

12.1.2021 12:00

Puutarhaliiton tiedote


VUODEN PUUTARHATUOTE 2021 – Kekkilä PLUS +

Katse maahan

Onnistumisen elämykset ja kasvun ilo saa puutarhaharrastajan yhä uudestaan puutarhatöihin. Kasvun ja kukoistavan puutarhan perusta löytyy hyvinvoivasta kasvualustasta. – Maaperästä ja sen elinvoimasta. Puutarhaharrastajien kiinnostus maaperän hyvinvointia kohtaan on lisääntynyt ja onkin hyvin aiheellinen.

Suomen Puutarhakauppiaat ry kannustaa kuluttajia katsomaan kasvien lisäksi maahan. On tärkeää, että tietoisuus maaperän hyvinvointia kohtaan lisääntyy ja samaan aikaan tarjotaan laadukkaita maata hoitavia ravinteita. Halusimme valita tuotteen, joka tukee puutarhaharrastajien onnistumista, mutta ja samalla mahdollistaa maaperän hyvinvoinnin. Vuoden 2021 puutarhatuotteeksi valitun Kekkilä PLUS + -sarjan tuoteperhe on laaja ja kattaa näin mahdollisimman paljon kuluttajien tarpeista. Tuotteet ovat monivaikutteisia maaperän pieneliötoimintaa ja siten myös maaperää hoitavia tuotteita, joiden tuotannossa on huomioitu myös kiertotalouden mahdollisuudet.

Suomen Puutarhakauppiaat ry valitsee vuosittain ajankohtaisen puutarhatuotteen, joka ansaitsee kuluttajien huomion. Vuoden Puutarhatuote on innovatiivinen ja laadukas, suomalaiselle kotipuutarhurille sopiva tuote, jota Suomen Puutarhakauppiaat ry suosittelee.   Vuoden puutarhatuote on valittu vuodesta 2009 lähtien.

Lisätietoja:

Kekkilä Oy:
Miika Keränen
miika.keranen@kekkila.fi   050 563 7038

Suomen Puutarhakauppiaat ry:
Oili Sinilehto,
oili@sinilehto.fi , 040 515 9715

15.12.2020 12:00

Puutarhaliiton jäsenkirje puutarhayhdistyksille joulukuu 2020

Koronapandemia tulee vaikuttamaan erilaisten tapahtumien järjestämiseen vielä ensi vuonnakin, mutta suunnitelmat ovat jo täydessä vauhdissa. 
Esimerkiksi Helsingin Kevätpuutarha-messut on tarkoitus järjestää 25.-28.3.2021 tarkoin koronarajoittein ja -ohjein. Rinnalle suunnitellaan virtuaalista messutapahtumaa, mikä mahdollistaa osallistumisen kauempaakin. 

Vuoden 2021 Avoimet puutarhat -teemapäivää vietetään jo totuttua aiemmin, 20.6.2021. Viime kesän tapahtuma onnistui hyvin, vaikka kävijöitä olikin luonnollisesti vähemmän. Hyviä kokemuksia saatiin myös Avoimet puutarhat kotisohvalla -virtuaalitapahtumasta. Ilmoittautuminen kesän 2021 teemapäivään on jo käynnistynyt! Tapahtuman teemana on Yhdessä oppien puutarhassa. Katso lisätiedot: avoimetpuutarhat.fi.
 

11.12.2020 12:00

Hyötykasviyhdistyksen uutiskirje

Sipulikasvien hyötäminen oli alkanut jo 1700-luvun puolella, viileät kasvihuoneet sopivat hyvin hyötämiseen. 1800-luvun loppupuolella suosittuja joulukukkia olivat kielo ja syreeni. Hyasintti yleistyi ja vakiintui 1800-luvun lopulla. Jo 1900-luvun alkupuolella joulukukkien tarjonta oli laajaa, saatavilla oli hyasintteja, tasetteja, tulppaaneita, kameliota, syreenejä, kieloja ja jouluruusuja.

Kielon, syreenin ja kamelian suosio hiipyi 1950-luvulle mennessä, kielon ja syreenin osalta monien työvaiheiden, kamelian osalta taas sen vaativuuden takia, kukittaminen ei aina onnistunut. Tasaisesta suosiosta on nauttinut joulukaktus. Tosin nimeä on käytetty erilaisista, joulun aikaan kukkivista talvikaktuksista, nykyään virallisesti Schlumbergera x buckley on piparkakkureunainen joulukaktus ja Schlumbergera x truncata hammaslaitaisempi marraskuunkaktus . 

1960-luvulla suosion kärkeen nousee joulutähti. Jalostuksen tuloksena pitkänhuiskeasta joulutähdestä muodostui nykyinen tanakka ja isokukkainen variantti. 1970-luvulla palaa uudelleenpidetyksi ja ostetuksi jo vanhastaan huonekasveina viljellyt atsalea ja ritarinkukka, erityisesti maatiaisamarylliksenä tunnetusta pikkuritarinkukasta (H. rutilum) on tullut haluttu ja etsitty harvinaisuus.

Trenditietoinen hankkii tänä vuonna joulukukakseen viirukkaan, täplikkään tai raikkaan vaaleanpunaisen tai hempeän persikanvärisen joulutähden, vaihtoehtona myös upean eksoottiset orkideat. 

Joulukukkien erikoispiirre on meidän kuluttajien iloksi niiden tuottaminen paikallisesti Suomessa. Viime vuosina myydään keskimäärin 2,5 miljoonaa hyasinttia, 1,5 miljoonaa joulutähteä, miljoona amaryllistä ja miljoona muuta joulukukkaa. Joulukukkia viljeleviä yrityksia on 100-150 

Lähteet: 
Anu Ranta: Vanhanajan huonekasvit, Otava 2016
Muistojen kasvit -blogi.
Ylen uutiset 1.12.2020

24.11.2020 12:00

Yhdistyksen sääntömääräiset kokoukset COVID-19 poikkeuslain aikana

Liittoon on tullut yhteydenottoja yhdistyksiltä liittyen sääntömääräisten kokousten järjestämiseen koronapandemian edelleen jatkuessa.

Eduskunta on hyväksynyt väliaikaisen sääntelyn, jotta mm. yhdistysten kokoukset voidaan jollakin tavalla järjestää Covid-19 epidemian terveydensuojelutarpeiden mukaisesti sekä leviämisen rajoittamiseksi annetuista kokoontumisrajoituksista huolimatta. Poikkeamislain tarkoituksena on turvata yhteisöjen päätöksenteon häiriöttömyys ja turvallisuus koronaepidemian aikana. Ensimmäinen poikkeamislaki oli voimassa 1.5.-30.9.2020. Väliaikaisen lain voimassaoloa on 3.11.2020 alkaen jatkettu 30.6.2021 asti.

Laki väliaikaisesta poikkeamisesta covid-19-epidemian leviämisen rajoittamiseksi: https://www.finlex.fi/fi/laki/alkup/2020/20200677

 

Huomioitavaa verrattuna alkuperäiseen poikkeamislakiin, jonka voimassaolo päättyi 30.9.2020

Nyt voimassa olevan väliaikaisen lain mukaisesti yhdistykset voivat sallia etäosallistumisen ja asiamiehen käytön sääntömääräisissä kokouksissaan kesäkuun 2021 loppuun asti, vaikka sitä ei ole sallittu yhteisön säännöissä. Yhdistyksen hallitus voi myös väliaikaisen lain nojalla edellyttää ennakkoilmoittautumista kokouksiin. Ilmoittautumisen määräpäivä on enintään 2 viikkoa ennen kokousta. Väliaikaisessa laissa ei sallita kokousten lykkäämistä yli yhteisölakiin tai yhteisön sääntöihin perustuvan määräajan.

Sääntömääräisen kokouksen pitäminen etäkokouksena

  • Etäosallistuminen on aina vaihtoehtoinen, ei ainoa osallistumistapa.
  • Yhdistyksen kokouksella on oltava virallisesti aika ja paikka, johon jäsenet voivat tulla päätösvaltaa käyttämään. Käytännössä paikan päällä voivat olla esimerkiksi puheenjohtaja ja sihteeri. Yhdistys voi antaa periaatteessa mahdollisuuden osallistumiseen paikan päällä, mutta käytännössä voidaan sopia, että kokous toteutetaan etänä turvallisuuteen vedoten. Paikan päällä järjestetyssä kokouksessa yhdistyksen on noudatettava kulloinkin voimassa olevia kokoontumisrajoituksia.
  • Poikkeamislain nojalla yhdistyksen hallitus voi sallia etäosallistumisen, vaikkei sitä olisi erikseen yhdistyksen säännöissä mainittu. Vaihtoehtoinen osallistuminen voidaan toteuttaa mm. postitse, tietoliikenneyhteyden tai muun teknisen apuvälineen välityksellä. Yhdistyksellä ei tarvitse olla tätä varten hyväksyttyä äänestys- ja vaalijärjestystä yhdistyksen säännöissä.
  • Hallitus voi päättää, että etäkokoukseen osallistumisen edellytyksenä on ilmoittautuminen yhdistyksen kokoukseen viimeistään tiettynä päivänä, joka voi olla aikaisintaan viikkoa ennen kokousta. Tällöin kokouskutsuaika lasketaan viimeisestä ilmoittautumispäivästä.

Etäkokousten osalta huomioitavaa

  • Yhdistyksen on järjestettävä tasavertainen mahdollisuus toteuttaa jäsenoikeuksia. Tästä syystä etäosallistuminen on vain vaihtoehtoinen osallistumistapa.
  • Osallistumisoikeus ja ääntenlaskennan oikeellisuus on voitava selvittää tavallisessa yhdistyksen kokouksessa noudatettaviin menettelyihin verrattavalla tavalla.
  • Äänestyksiin on syytä varautua etukäteen. Vaalisalaisuuden takia voi olla toistaiseksi varminta lykätä henkilövalinnat myöhemmäksi.
  • Jäseninä voi olla henkilöitä, joilla on haasteita digilaitteiden käyttöön liittyen. Avustajan käytölle (digiavustaja) ei ole mitään estettä.
  • Poikkeamislain nojalla yhdistyksen hallitus voi sallia, että asiamies voi edustaa yhtä tai useampaa jäsentä valtakirjalla yhdistyksen kokouksessa (joko paikan päällä tai digitaalisesti). Tästä on oltava maininta kokouskutsussa.
  • Poikkeamislain mahdollistamat etäyhteys- ja asiamiesjärjestelyt valtakirjalla ovat voimassa kesäkuun 2021 loppuun asti. Tämän jälkeen pidettävissä kokouksissa etäyhteysjärjestelyt ovat mahdollisia vain, jos yhdistyksen säännöt ne sallivat.

Yksimielinen päätöksenteko ilman kokousta

  • Jäsenet voivat yksimielisinä päättää yhdistyksen kokoukselle kuuluvasta asiasta ilman kokousta. Päätös on tehtävä kirjallisesti, päivättävä ja kunkin yhdistyksen jäsenen on allekirjoitettava se. Kirjalliseen päätökseen sovelletaan muuten, mitä yhdistyksen kokouksen pöytäkirjasta säädetään.
  • Yksimielinen päätöksenteko voidaan toteuttaa esim. sähköpostilla tai postitse, mutta se vaatii kaikkien jäsenten myötävaikutusta. Päätös voidaan allekirjoittaa myöhemmin.

Kysymyksiä ja vastauksia mahdollisiin ongelmakohtiin liittyen:

 

Mitä jos kokouksessa oli tarkoitus valita puheenjohtaja ja hallituksen jäseniä?

  • Yhdistyksellä on oltava hallitus kaikissa tilanteissa – myös poikkeusoloissa.
  • Jos uutta kokousta ja henkilövalintoja ei ole voitu järjestää, niin väistyvä hallitus on edelleen toimivaltainen. Silloin toimivalta rajoittuu tavanomaiseen toimintaan liittyvään keskeiseen päätöksentekoon.

Miten toimitaan jäsenmaksujen osalta?

  • Monessa yhdistyksessä jäsenmaksut vahvistetaan vuosittain yhdistyksen kokouksessa. Yhdistyksen toiminta saattaa vaarantua ilman jäsenmaksuja ja tästä syystä useat yhdistykset ovat jatkaneet edellisenä vuonna vahvistetun jäsenmaksun perimistä poikkeusoloihin vedoten ilmoituksella, että maksut vahvistetaan myöhemmin.
  • Suosituksena on, että jäsenmaksun maksamatta jättämisestä ei pitäisi poikkeustilanteessa seurata perintätoimia tai erottamista.

Mitä jos tulee erimielisyyksiä kokouksen järjestämisestä tai poikkeusolojen aikana tehdyistä päätöksistä?

  • Yhdistyslain mukaan yhdistyksen kokous on pidettävä säännöissä määrättynä aikana. Jos sitä ei ole kutsuttu koolle, on jokaisella yhdistyksen jäsenellä oikeus vaatia kokouksen pitämistä. Jäsenten on esitettävä vaatimus yhdistyksen ylimääräisen kokouksen pitämisestä kirjallisesti yhdistyksen hallitukselle. (ks. tarkemmin YhdL 20.2 §)
  • Sääntöjen vastaisesta kokouksesta tai päätöksestä voi valittaa moitekanteella (YhdL 32 §). Jollei kannetta nosteta määräajassa, päätöstä on pidettävä pätevänä.

 

Lopuksi

COVID-19 –viruksen aiheuttama poikkeustila jatkuu asiantuntijoiden mukaan todennäköisesti ensi kesään asti. Se hankaloittaa yhdistysten toimintaa ja jokaisen arkielämää, mutta sille kukaan ei valitettavasti voi mitään.

Vaikka nykyinen poikkeuslaki ei sellaisenaan salli kokousten lykkäämistä, voi hallitus päättää lykkäämisestä turvallisuuteen vedoten. On epätodennäköistä, että jäsenet kyseenalaistaisivat tuollaista päätöstä ja vaatisivat kokousta pidettäväksi.

Meillä on kaikilla velvollisuus pyrkiä suojelemaan toisiamme!

 

Pertti Laitila

puheenjohtaja

Suomen Siirtolapuutarhaliitto ry

12.11.2020 12:00

Puutarhaliiton tiedote

Euroopan komissio on käynnistänyt tutkimuksen kasvien lisäysaineiston tuotantoa ja markkinointia koskevasta lainsäädännöstä. Kasvien lisäysaineisto käsittää siemenet, taimet, pistokkaat sekä kaiken muun kasviaineiston ja kasvien osat, jotka on tarkoitettu kasvien lisäämiseen eli uusien kasvien synnyttämiseen. Tutkimuksen tavoitteena on tarjota komissiolle taustatietoa, jotta se voi huomioida eri vaihtoehtoja lainsäädännön uudistustyössä. Tutkimuksen suorittaa yhteiskuntapolitiikan konsultointiyritys ICF.

Tutkimuksen osana komissio haluaa kerätä puutarhaharrastajien näkemyksiä ja kokemuksia.

Kyselyyn pääset tästä linkistä:
//eu5se.voxco.com/SE/?st=VCjwGWYezgVaHTTCLDW9bGdwsbMhp1k4fC6T6P3Kzlg%3D&urlimport=1&questlist=lang&lang=fi

9.9.2020 12:00

Puutarhaliiton tiedote 9.9.2020


Suomalaiset puutarhaharrastajat ja ammattilaiset kiittävät Pelastakaa pörriäiset -kampanjaa

Puutarhaliiton puutarhayhdistykset kiittävät Yleisradiota onnistuneesta Pelastakaa Pörriäiset -kampanjasta. Kampanjan näkyvyys ja vaikuttavuus ovat olleet laajoja, ja viestin ovat vastaanottaneet ja ottaneet omakseen sekä lapset että ikäihmiset. Perusteluissaan Puutarhaliitto korostaa sitä, että kampanjan sisältö on ollut positiivista ja selkeää. Se on  auttanut suomalaisia ymmärtämään hyönteisten rooleja osana luonnon ja puutarhojen monimuotoisuutta.

Ilman pörriäisiä kotimainen sato jäisi monen kasvin osalta olemattomaksi. Niin vihannes-, marja- kuin hedelmäkasvitkin tarvitsevat pörriäisiä, jotta kasvien satoaihiot pölyttyvät ja tuottavat satoa. Puutarhaliiton harrastajayhdistykset ovat myös tarttuneet aktiivisesti Ylen kampanjaan osana omaa kattoteemaansa Ekotekoja puutarhassa, kuvaa kampanjan vaikuttavuutta Puutarhaliiton toimitusjohtaja Timo Taulavuori. Moneen kotipuutarhaan on kevään ja kesän aikana istutettu hyönteiskasveja, perustettu puolivillejä rötypuutarhoja sekä rakennettu hyönteishotelleja. 

Moni suomalainen on ollut huolissaan pölyttäjien vähenemisen vuoksi. Erityistä huolta on maailmanlaajuisesti siitä, että ruokahuoltomme perustuu monen kasvin osalta suoraan pölyttäjien esiintymiseen ja niiden aktiivisuuteen. Tärkeää on se, että satoa varmistaville pörriäisille riittaä ravintoa ja suotuisia elinympäristöjä pellon pientareilla, kotipuutarhoissa, metsissä ja puistoissa myös keväästä syksyyn asti. Näin hyönteisten kanta vahvistuu, ja ne ovat valmiita kukinnan aikaan pölyttämään hyötykasvejamme. Hyvä kampanja ja selkeät vinkit ovat auttaneet pitämään huolta myös luonnon hyönteisten hyvinvoinnista.

 

Lisätietoja: toimitusjohtaja Timo Taulavuori, Puutarhaliitto ry, p. 040 745 3005  timo.taulavuori@puutarhaliitto.fi

Hyötyä ja hyvinvointia puutarhasta! Puutarhaliitto haluaa parantaa suomalaisten hyvinvointia tasokkaan puutarhatuotannon, terveyttä edistävien tuotteiden, viihtyisien viheralueiden ja innostavan puutarhaharrastuksen kautta. Tavoitteena on edistää yritys- ja harrastustoiminnan elinvoimaisuutta. 

24.8.2020 12:00

Puutarhaliiton tiedote 24.8.2020


Syystaimijuhlat innostavat istuttamaan

Tänä kesänä useimmat puutarhat kukoistavat ja tuottavat hyvin satoa. Myös moni uusi harrastaja on saanut kipinän joko syötävien kasvien viljelyyn tai innostunut pihan upeista koristekasveista. Syksyllä on saatavilla jälleen uusia elinvoimaisia taimia. Syystaimet ehtivät juurtua paikalleen ja ovat valmiita kasvuun heti kevään koittaessa. Syksyn sääolot suosivat sekä istuttajaa että kasveja.

Syyskuun alku on parasta istutuskautta, sillä silloin maan ja ilman kosteus on taimien kannalta parhaimmillaan, ja maa on edelleen lämmintä juurtumisen kannalta. Puutarhaharrastajan ei yleensä tarvitse kastella taimia samaan tapaan kuin kevätistutuksia. Syksyllä, kasvukauden loppupuolella, myös harrastaja näkee paremmin kuin keväällä, mitä ja mihin kasveja kannattaa istuttaa.

Syystaimijuhlat kutsuvat

Syyskuun 3. - 8. päivä järjestetään erilaisia tapahtumia puutarhamyymälöissä. Esimerkiksi Annalan huvilalla Helsingissä esitellään vanhoja kestäviä puistokasveja, jotka sopivat myös kotipihoille. Tapahtumissa annetaan vinkkejä istuttamiseen, mutta myös siihen, kuinka syyspuutarhasta kannattaa nauttia. Syksymme ovat pidentyneet, ja esimerkiksi valaistuksen avulla syyspuutarhan kasvit ja ruskan sävyt pääsevät hehkumaan. Leppoisan syksyn värit, tuoksut, äänet ja tunnelmat poikkeavat kevään hektisestä kasvukauden alusta.

Puutarhamyymälöihin saapuu syyskuun alkuun mennessä uusia eriä koristekasveja, marjapensaita ja hedelmäpuita, jotka osin loppuivat viime kevään aikana kovan kysynnän vuoksi. Suomalainen taimi -sivuilta löytyy lisätietoa monista kasveista ja niiden istuttamisesta. Lähes kaikki kasvit sopivat syysistuttamiseen. Syksy on myös sopivaa aikaa siirtää kasveja paremmille kasvupaikoille ja jakaa esimerkiksi perennoja.

Taimin päivänä kastetaan

Syystaimijuhlat huipentuvat Taimin päivän juhliin tiistaina 8.9., jolloin uudet taimet istutetaan ja kastetaan. Silloin kutsutaan puutarhaan perheenjäseniä, naapureita ja tuttavia kilauttamaan kahvikuppeja tai lasillista kuohuvaa. Syksyinen puutarha pimenevässä illassa on aina kokemuksen arvoinen. Kuvia voi jakaa esimerkiksi Instagramissa #syystaimijuhla #suomalainentaimi.

Lisätietoja:

www.suomalainentaimi.fi tietoa kasveista ja niiden istuttamisesta

www.syystaimijuhla.fi 28.8. 2020 alkaen tapahtumatietoa ja linkkejä

www.puutarhakauppiaat.fi

www.viherrinki.fi

www.taimistoviljelijat.fi

www.puutarhaliitto.fi

Timo Taulavuori, Puutarhaliitto ry, p. 040 745 3005 timo.taulavuori@puutarhaliitto.fi

Hyötyä ja hyvinvointia puutarhasta! Puutarhaliitto haluaa parantaa suomalaisten hyvinvointia tasokkaan puutarhatuotannon, terveyttä edistävien tuotteiden, viihtyisien viheralueiden ja innostavan puutarhaharrastuksen kautta. Tavoitteena on edistää yritys- ja harrastustoiminnan elinvoimaisuutta. 

14.8.2020 12:00

Puutarhaliiton tiedote 14.8.2020


Monimuotoiset kurpitsat ovat vuoden 2021 vihanneksia

Monelle kurpitsoista tulee ensimmäisenä mieleen isot halloween kurpitsat, toisille puolestaan mehukkaat kesäkurpitsat. Teemavuonna tutustutaan ihan uusiin tyyppeihin, sillä Cucurbita -suvun kasvien ryhmä yllättää usein tottuneenkin kurpitsan syöjän monipuolisuudellaan. Niiden muodot, värit ja ruoanlaitto-ominaisuudet ovat vertaansa vailla. Pääsääntöisesti ne jaetaan syötäviin talvi- ja kesälajikkeisiin sekä ei-syötäviin koristekurpitsoihin.

Alun perin kurpitsat rantautuivat Eurooppaan Keski-Amerikasta samaan tapaan kuin monet muutkin pääravintokasvimme kuten perunat, maissit, tomaatit ja paprikat. Vuosisatojen jälkeen suomalaisten kiinnostus kurpitsoihin kasvaa niin kuluttajien kuin viljelijöidenkin parissa ennätysvauhtia. Vuonna 2019 kurpitsoja viljeltiin jo 2,2 miljoonaa kiloa puutarhaviljelmillä. Suurin osa kypsyi satoikään Varsinais-Suomessa, missä pitkä syksy lisää satomäärää. Myös yhä useamman harrastajan mielenkiinnon kohteena on onnistua kasvattamaan erityyppisiä kurpitsoja niin silmän kuin suun iloksi.

Tyyppejä jokaiselle

Talvikurpitsoista mielenkiintoisimmat viljelytyypit ovat komeat jättikurpitsat, pähkinäiset myskikurpitsat, kypsänä lusikoitavat spagettikurpitsat ja värikkäät hokkaido-kurpitsat. Vihreän kesäkurpitsan lisäksi viljellään mielenkiintoisia värikkäitä ja raidallisia tyyppejä, mutta myös makea, ufomainen ’Petty Pan’ on jo koristeellisuutensa puolesta hyvä valinta ruokapöytään. Koristelajikkeista löytyy puolestaan mitä erikoisempia turbaani- tai kivimallisia lajikkeita syyssomistukseen.

Käyttö lisääntyy

Suomalaiset syövät vuosittain vain pari kiloa kurpitsoja, mutta kulutus on selvässä kasvussa. Myös kotimainen tarjonta on kolminkertaistunut viime vuosina. Tämän kasvisryhmän käytön soisi lisääntyvän monestakin syystä, sillä kurpitsat ovat maukkaita, terveellisiä, monikäyttöisiä ja ne keventävät ruokavaliota. Eniten nautittu on kesäkurpitsa, jota löytyy usein ravintoloiden ja ruokaloiden ruuista ja raastepöydistä. Kurpitsat sopivat hyvin esimerkiksi kasvisaterian pääraaka-aineeksi kuten keittojen tai laatikoiden pohjiksi tai monipuolistamaan esimerkiksi liha-aterioita. Paahtaminen uunissa lisää erityisesti talvikurpitsoiden täyteläistä makua. kesäkurpitsat maistuvat puolestaan raakoina, grillattuina tai esimerkiksi keittojen ja vihanneshöystöjen osina.

Keventäjän kurpitsat

Herkullista kevennystä ruokaan saa esimerkiksi talvikurpitsoista, joiden energiapitoisuus on vain 18 kcal 100 grammaa kohden. Kurpitsat eivät sisällä rasvaa ja hiilihydraattejakin niissä on erityisen vähän. Sen sijaan ne sisältävät terveellisiä kuituja ja runsaasti K-, A-, B- ja C-vitamiineja tai niiden esiasteita. Mineraaleista kaliumia niissä on suhteellisesti eniten, mikä on tärkeää monien elintoimintojen ylläpitäjänä.

Kesäkurpitsat ovat mehukkaimmillaan pieninä. Ne tuottavat satoa jo varhain kesällä verrattuna talvikurpitsoihin, joiden täytyy kehittyä rauhassa kovakuorisiksi ennen kuin niitä kannattaa korjata ruoaksi. Kurpitsojen kukista saa valmistettua täytettyinä ja friteerattuina todellisia ruokapöydän herkkuja. Myös lehdistä voi valmistaa ravinteikasta ruokaa esimerkiksi kääryleitä, kun lehtien piikikkäät osat poistetaan.

Talvikurpitsojen kuori on niin kovaa, minkä etuna on se, että ne säilyvät kuukausia viileässä. Ennen ruoanlaittoa ne kuoritaan terävällä veitsellä, mikä vaatii varovaisuutta. Tämän jälkeen hedelmämalto sekä siemenet voidaan irrottaa veitsellä ja lusikalla ruoanlaittoon. Erityisen terveelliset siemenet suositellaan kuivattaviksi ja paahdettaviksi uunissa ennen syöntiä.

Viljelypaikaksi lämmin

Kurpitsojen viljely on kohtaisen helppoa, kun niille valitaan lämmin ja ravinteikas kasvupaikka. Ne kylvetään joko suoraan avomaalle tai kasvihuoneeseen yölämpötilojen noustua noin kymmeneen asteeseen. Kasvua voidaan jouduttaa parilla viikolla esikasvattamalla taimet sisätiloissa. Silloin siemenet kylvetään toukokuun alussa ruukkuihin ja istutetaan ulos vasta sään lämmettyä pysyvämmin. Taimien alkutaivalta lämmittää hyvin myös päälle levitettävä harso.

Auton painoisia?!

Syksyn suosikkeja ovat erityiset, kaiverrettavat Halloween-kurpitsat, joiden syötävää sisusta ei kannata heittää pois. Kurpitsat ovat myös suosittuja jättikasvien kasvattajille. Euroopan suurin kurpitsa (C. maxima) on kasvatettu Belgiassa ja se painoi henkilöauton verran - lähes 1200 kiloa. Suomen suurin kurpitsa osallistui vuonna 2012 Jättikasviyhdistyksen kilpailuun ja voitti kanssakilpailijansa 716 kilon ylivoimalla.

Vuoden vihanneksen julkistavat Kotimaiset Kasvikset ry ja Puutarhaliitto ry. Tämä perinne on jatkunut jo vuosikymmeniä. Tavoitteena on lisätä teemavihanneksen viljelyä ja kulutusta sekä tutustuttaa suomalaisia uusiin kasviksiin ja makuihin.

14.7.2020 12:00

Liiton julkaisema ’Mökillä ja palstalla’ -kirja toimitettiin toukokuussa kaikille jäsenyhdistyksille jaettavaksi veloituksetta omille viljelijöilleen.

Kirjaan on valitettavasti päässyt hiipimään virhe. Kirjan sivuilla 41-42 on listattu keittiökasvien kumppanuuskasveja, mutta harmillisesti yhden kasvin nimi puuttuu taulukosta.

Puuttuvan kasvin tieto-/arvauskisaan osallistuneista 70 % vastasi oikein - puttuva kasvi on tomaatti.

Onnettaren tänään suorittamassa arvonnassa Leena ja Heikki Luodon kirjan 'Puutarhan parhaaksi' voitti Irmeli Lahdesta.

Kiitos kaikille osallistumisesta ja onnea voittajalle, joka saa kirjan postitse.

7.7.2020 12:00

Puutarhaliiton tiedote


Avoimet Puutarhat -tapahtuma (5.7.2020) innosti 70 000 puutarhavierailuun. Tapahtuman teemana oli Yhdessä oppien puutarhassa. Koronakevään varjo vaikutti avoinna olevien puutarhojen määrään, mutta monissa kohteissa vierailijoita oli runsaasti. Puutarhakohteita oli avoinna reilut 400, mikä jäi edellisvuotta pienemmäksi. Näiden joukossa oli kuitenkin monia uusia mielenkiintoisia kohteita.

Puutarhaliitto ry ja muut järjestäjät saivat tapahtumasta hyvää palautetta. Leppoisa tapatuma oli myös hyvin inspiroiva kävijöilleen. Moni kiitteli, että Avoimet Puutarhat järjestettiin myös poikkeuksellisena vuonna, jolloin muita tapahtumia ei juurikaan ole. Puutarhan omistajat kertoivat, että tänä vuonna heillä oli tavanomaista enemmän aikaa valmistella puutarhaa vierailijoita varten hyvään kuntoon.  Palautteissa harmiteltiin, että monella pienellä paikkakunnalla yksityispihoja oli mukana aikaisempaa vähemmän. Uudellamaalla kohteita esiteltiin reilusti yli sata, kun esimerkiksi koko Pohjois-Suomessa niitä oli alle 20.

Ensi vuonna jälleen

Tapahtuma järjestetään ensi vuonna sunnuntaina 20. kesäkuuta. Vierailijat pääsevät silloin nauttimaan alkukesän runsaasta kukinnasta.  Ajankohta on myös lähempänä eurooppalaista yhteistä Rendez vous a Jardins- tapahtumaa, joka järjestetään kesäkuun ensimmäisenä viikonloppuna. Silloin tuhansia puutarhoja avataan yli 20 Euroopan maassa.

Kotisohvalla jatkuu heinäkuun

Tämän vuoden uutuus Avoimet Puutarhat Kotisohvalla keräsi Youtuben virtuaaliesittelyihin reilut 30 kohdetta. Nämä kohteet ovat nähtävillä vielä heinäkuun loppuun asti. Näin on mahdollista jatkaa tapahtumaa ja saada hyviä ideoita myös kauempana sijaitsevista kohteista.

Puutarhamatkailemaan kesällä?

Tapahtuman kotisivut www.avoimetpuutarhat.fi toimivat koko vuoden puutarhamatkailusivustoina. Sinne voi lisätä oman puutarhansa puutarhamatkailukohteeksi ja etsiä mielenkiintoisia vierailupaikkoja kotimaanmatkalla.

Avoimet puutarhat -tapahtuman järjestää Puutarhaliitto ry yhteistyössä Kotipuutarha-lehden ja Svenska Trädgårdsförbundet rf:n kanssa. Maiju ja Yrjö Rikalan sekä Nikolai ja Ljudmila Borisoffin puutarhasäätiöt tukevat tapahtumaa. Yhteistyökumppaneina ovat lisäksi Biolan Oy, Allergia-, iho- ja astmaliitto ’Terve askel luontoon’ -kampanjallaan sekä Ruokavirasto/YK:n kansainvälinen kasvinterveysvuosi.

17.6.2020 12:00

Toivottavasti olet jo saanut yhdistykseltäsi liiton julkaiseman ’Mökillä ja palstalla’ -kirjan, jota kaikki jäsenyhdistykset tilasivat jaettavaksi veloituksetta omille viljelijöilleen.

Kirjaan on valitettavasti päässyt hiipimään virhe. Kirjan sivuilla 41-42 on listattu keittiökasvien kumppanuuskasveja, mutta harmillisesti yhden kasvin nimi puuttuu taulukosta. Nyt tehtäväsi on tietää (tai arvata) mikä tuo puuttuva kasvi on.

Samalla voit antaa palautetta kirjasta sekä kertoa minkälaisia jäsenetuja sinä toivot liiton tarjoavan viljelijöille.

Halutessasi voit samalla osallistua arvontaan. Kaikkien vastaajien kesken arvotaan 14.7.2020 Leena ja Heikki Luodon keväällä julkaistu kirja 'Puutarhan parhaaksi'. Arvonnan jälkeen kerätyt henkilötiedot hävitetään.

Osallistumaan pääset täältä (klikkaa linkkiä).

16.6.2020 12:00

ELY-keskus on maa- ja metsätalousministeriön toimeksiannosta lähettänyt ilmoituksen haitallisista vieralajeista puutarhayhdistyksille tiedoksi ja mahdollisia toimenpiteitä varten.

Olettehan tietoisia, että EU:n tai kansallisen vieraslajiluettelon lajeja ei saa päästää ympäristöön eikä tuoda Suomeen EU:n ulkopuolelta eikä myöskään toisesta EU-maasta, pitää hallussa, kasvattaa, kuljettaa, saattaa markkinoille, välittää taikka myydä tai muuten luovuttaa. Toivomme, että puutarhayhdistykset voisivat välittää tämän ilmoituksen jäsenilleen.

Kansalliseen tai EU:n vieraslajiluetteloon kuuluvat kasvilajit on lueteltu liitteessä.

Listatuista lajeista varsinkin kurtturuusua käytetään laajasti koriste- ja hyötykasvina. Kurtturuusun ja valkoisen kurtturuusun maahantuonti ja myynti on ollut kiellettyä 1.6.2019 alkaen. Koska kiinteistönomistajille on varattava riittävästi aikaa hävittää kasvatuksessa olevat esiintymät, kurtturuusun kasvatuskielto tulee voimaan kolmen vuoden siirtymäajan jälkeen 1.6.2022. Asetuksessa haitalliseksi vieraslajiksi on säädetty kurtturuusun nimilaji Rosa rugosa. Asetus ei koske nimilajista jalostettuja tarhakurtturuusuja eli Rosa Rugosa -ryhmää.

Espanjansiruetanan munat ja nuoret yksilöt kulkeutuvat maansiirtojen sekä erilaisten taimien, sipulien ja muiden kauppapuutarhatuotteiden juuristoja ympäröivien multapaakkujen mukana. Tällaista aineistoa ammattimaisesti käsittelevillä toimijoilla on velvollisuus estää haitallisen vieraslajin leviäminen hallinnassaan olevan alueen ulkopuolelle. Espanjansiruetanoita tavattaessa yksilöt on suositeltavaa poistaa ympäristöstä. Myös puutarhajätteen oikeanlaiseen käsittelyyn kannattaa kiinnittää erityistä huomiota. Espanjansiruetanalle kelpaa puutarhojen monenlainen ravinto ja voi näin aiheuttaa suuria tuhoja kotipuutarhoissa ja viljelyksillä.

Mitä voin tehdä?

Älä lisää tai kasvata haitallista vieraslajia. Luetteloissa mainittujen vieraslajien tilaaminen myös nettikaupoista on kielletty. Hävitä vieraslajit puutarhastasi ja käsittele puutarhajäte niin, ettei itämiskykyisiä siemeniä tai kasvinosia voi säilyä. Huolehdi, etteivät vieraslajit pääse leviämään mullan tai kasvien mukana. Ota huomioon, että taimikasvattajilla ja puutarhamyymälöillä on velvollisuus varmistaa, etteivät vieraslajit leviä myöskään muiden tuotteiden mukana esimerkiksi mullassa. Omassa puutarhassa kannattaa suosia kotimaisia tai heikosti leviäviä kasveja.

Mitä vieraslajit ovat?

Vieraslajeilla tarkoitetaan eläimiä, kasveja ja muita eliöitä, jotka ihminen on tuonut niiden luontaisen levinneisyysalueen ulkopuolelle. Vieraslajia pidetään haitallisena erityisesti, jos se uhkaa luonnon monimuotoisuutta. Vieraslajeista voi olla haittaa myös esimerkiksi maa- ja metsätalouden tuholaisina.

Vieraskasvilajit voivat aiheuttaa haittaa ympäristössä esimerkiksi syrjäyttämällä alkuperäisiä kasvilajeja ja yksipuolistamalla leviämisalueensa lajistoa. Osa lajeista on ihmisille haitallisia allergisoivuuden tai myrkyllisyyden takia. Monet vieraskasvilajeista on tuotu Suomeen puutarha- ja viljelykasveiksi, ja nyt ne leviävät istutusten lisäksi myös maansiirtojen ja puutarhajätteen mukana. Monet vieraskasvilajit ovat tehokkaita leviäjiä esimerkiksi runsaan siementuoton tai voimakkaan kasvullisen lisääntymisen ansiosta.

Lisäksi tuuli, eläimet ja vesi voivat kuljettaa niiden siemeniä pitkiäkin matkoja.

Elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus (ELY-keskus) valvoo EU:n vieraslajiasetuksen ja kansallisen vieraslajilain ja -asetuksen noudattamista. Tämä viesti on osa haitallisten vieraslajien torjuntaa koskevien kansallisten hallintasuunnitelmien mukaista viestintää.

Liitteenä ilmoitus suomeksi ja ruotsiksi.

11.6.2020 12:00

Puutarhaliiton tiedote


Pese ja puraise -varhaisvihannekset ovat nyt maukkaimmillaan

Suomalainen varhaisvihannesvalikoima laajentuu päivittäin - uusia kasviksia tulee myyntiin niin kauppoihin kuin toreillekin. Tänä vuonna satoa päästiin korjaamaan hiukan normaalivuotta myöhemmin viileän toukokuun jäljiltä. Kesäkuun lämpimät yöt ja päivät, sopivat sateet sekä auringonpaiste ovat kuitenkin jouduttaneet niin uuden perunan kuin varhaisvihannestenkin kasvua.

Kotimaiset varhaisvihannekset ovat maukkaimmillaan alkukesästä. Tyypillistä niille on pehmeät ja aromikkaat maut, jotka syntyvät lähes yöttömässä yössä. Avomaakauden aloitti herkullinen tankoparsa, jota myydään kotimaisena toukokuun lopusta juhannukseen asti. Rapeat nippuporkkanat, -retiisit ja -sipulit ovat myös saapuneet kauppoihin ja uuden perunan avomaansato Varsinais-Suomesta ehtii hyvin juhannukseksi.

Pese ja puraise

Kesäruoanlaitto ei voi olla helpompaa, sillä monen kasviksen käsittelyyn riittää pesu ja puraisu. Varhaisvihannekset maistuvat parhaiten joko sellaisenaan tai kevyesti kypsennettyinä. Moni niistä kuten parsa, sipuli ja porkkana maistuvat myös grillattuina esimerkkisi voisulan tai öljyn kera. Kesäruoka on maukasta, terveellistä ja usein myös helppoa, kun ruoanlaitossa yhdistelee alkukesän satoa.

Ruokaisan perunasalaatin eteen tehdään hiukan enemmän, sillä keitetyt perunat kruunataan kirpeillä retiiseillä, nippusipuleilla tai mehukkaalla parsalla. Maustamiseen käytetään tuoreyrttejä esimerkiksi tilliä, minttua, ruohosipulia, basilikaa tai persiljaa omien mieltymysten mukaan. Salaatin kastikkeena maistuu joko öljy-sitruunapohjainen yrttikastike tai pehmeä ja sinappinen kermaviili.

Kesäinen vihersalaatti syntyy rapsakasta varhaiskaalista, tomaateista ja kevätsipuleista.  Siihen voi lisätä makeutta hunajalla, rusinoilla tai kuivatuilla karpaloilla. Salaatti värittää jokaisen kesäruoan!

 

Lisätietoja: Timo Taulavuori, toimitusjohtaja, Puutarhaliitto ry, p. 040 745 3005, timo.taulavuori@puutarhaliitto.fi

Hyötyä ja hyvinvointia puutarhasta! Puutarhaliitto haluaa parantaa suomalaisten hyvinvointia tasokkaan puutarhatuotannon, terveyttä edistävien tuotteiden, viihtyisien viheralueiden ja innostavan puutarhaharrastuksen kautta. Tavoitteena on edistää yritys- ja harrastustoiminnan elinvoimaisuutta. 

11.6.2020 12:00

Puutarhaliiton tiedote


Kotisohvalla avoimesti!

 

Mukaan Avoimet Puutarhat Kotisohvalla-tapahtumaan

Tänä vuonna oman puutarhansa voi esitellä myös Youtube-kanavan kautta. Jokainen harrastaja pystyy ikuistamaan kesäkuisen puutarhansa alle seitsemänminuutin pituisena tallenteena. Se siirretään järjestäjien toimesta yhteiselle Avoimet Puutarhat Kotisohvalla-alustalle, missä vierailu onnistuu 5. – 31. 7. 2020

Puutarhaesittely kuvataan ja lähetetään Wetransfer-palvelun kautta 21. 6. mennessä osoitteeseen niina.oinonen@puutarhaliitto.fi. Ohjeet oman puutarhan virtuaalikierrokselle löytyvät avoimetpuutarhat.fi  -sivuilta.  Jo kuvaaminen tuntuu haastavalta, kannattaa nyt pyytää apua osaavilta nuorilta tai muilta tutulta, jotka voivat tallentaa puutarhavierailun esimerkiksi kännykän videokameralla. Siitä jää samalla hieno muisto omasta puutarhasta.

Hyvä suunnitelma, parempi esittely

Ennen kuvausta on hyvä tehdä virtuaalivierailulle suunnitelma, johon sisältyy puutarhan yleisesittely ja kohokohtien huomioiminen. Mikä minulle on tärkeintä puutarhassani? -viesti kiinnostaa monia katselijoita. On luontevaa, että äänessä on puutarhan omistaja, joka myös esittäytyy ja kertoo puutarhansa ilon aiheet, mahdolliset projektit ja haasteet. Teemana tämän vuoden tapahtumassa on Yhdessä oppien puutarhassa. Parhaimmillaan videosta saa hyvä yleiskuvan ja sen lisäksi siinä zoomataan lähikuvan avulla pihan pieniin ihmeisiin.

Tapahtuma avautuu vierailuille 5. 7.

Ilmoittautumisaika puutarhan porttien avaamiseen paikan päällä on jo päättynyt. Nyt mukaantulo onnistuu uusilta ilmoittautujilta vain virtuaalisesti. Avoimetpuutarhat.fi -nettisivuilta löytyy noin kolmesataa puutarhaa, joihin voi tehdä oikeasti tutustumismatkan sunnuntaina 5. 7. klo 12 – 17. Tapahtuma on maksuton niin live- kuin virtuaaliosallistumisenkin osalta. Koronatilanteen vuoksi puutarhansa avaaville lähetetään kesäkuussa ohjeet, joita noudattamalla puutarhavierailusta voi tehdä miellyttävän ja turvallisen elämyksen.

Avoimet puutarhat -tapahtuman järjestää Puutarhaliitto ry yhteistyössä Kotipuutarha-lehden ja Svenska Trädgårdsförbundet rf:n kanssa. Maiju ja Yrjö Rikalan sekä Nikolai ja Ljudmila Borisoffin puutarhasäätiöt tukevat tapahtumaa. Yhteistyökumppaneina ovat lisäksi Biolan Oy, Allergia-, iho- ja astmaliitto ’Terve askel luontoon’ -kampanjallaan sekä YK:n kansainvälinen kasvinterveyden vuosi.

 

Lisätietoja:

tapahtumakoordinaattori Heidi Wirtanen, Svenska Trädgårdsförbundet rf avoimetpuutarhat@puutarhaliitto.fi  puh. 045 665 4956

tapahtumavastaava Timo Taulavuori, Puutarhaliitto ry

timo.taulavuori@puutarhaliitto.fi puh. 040 745 3005.

www.avoimetpuutarhat.fi  www.oppnatradgardar.fi

www.biolan.fi/rahkasammal

www.kasvinterveydenvuosi.fi

Intagram: #avoimetpuutarhat

Facebook: avoimetpuutarhat

Hyötyä ja hyvinvointia puutarhasta! Puutarhaliitto haluaa parantaa suomalaisten hyvinvointia tasokkaan puutarhatuotannon, terveyttä edistävien tuotteiden, viihtyisien viheralueiden ja innostavan puutarhaharrastuksen kautta. Tavoitteena on edistää yritys- ja harrastustoiminnan elinvoimaisuutta. 

 

4.6.2020 12:00

Allekirjoita adressit.com -sivulla

Linkki adressiin

 

Adressi esitetään Turun kaupunginvaltuustolle.

Kupittaan siirtolapuutarha on Turun vanhin – perustettu vuonna 1934. Siirtolapuutarha perustettiin kaupungin työväestön virkistykseksi ja hyvinvoinnin edistämiseksi sekä perheiden ruokahuollon turvaamiseksi. Turkulaisen siirtolapuutarhan syntyhistorian ensimmäinen luku kirjoitettiin kuitenkin jo maamme itsenäistymisen vuonna 1917. Puutarha on säilyttänyt luonteensa jo 85 vuotta ja se on Kupittaan aluetta olennaisesti rikastuttavana ja lajirikkaana kokonaisuutena hyvin merkittävä kaupunkiympäristö.

Siirtolapuutarhassa on 57 palstaa hyvin pienine mökkeineen. Mökeistä kolme on alkuperäisessä asussaan, muissa näkyy vuosikymmenten aikana pienin muutoksin kehittynyt variaatioiden kirjo.  Vaikka palstojen ensisijainen tehtävä ei enää ole viljelijöiden ravitseminen, on alueella noin 300 omenapuuta, joista monet ovat vuosikymmeniä vanhoja. Niiden lisäksi palstoilla kasvaa runsaslukuinen määrä vanhoja koriste- ja hyötykasveja. Kupittaalla viljely on myrkytöntä ja Kupittaan siirtolapuutarha on kasvillisuuksineen ja muine eliöstöineen kaupungin biologisen monimuotoisuuden ”hotspot”. Turun yliopisto ja Luonnonvarakeskus ovat dokumentoineet puutarhan arvokasta kasvillisuutta ja osa niistä on talletettu Luonnonvarakeskuksen viljelykasvien geenivarojen kokoelmiin.

Kupittaan siirtolapuutarha on viherkeidas sekä sosiaalisesti vireä ja aktiivinen osa Turun kaupunkia. Vierailijat ovat tervetulleita tutustumaan alueeseen ja nauttimaan siitä. Siirtolapuutarha-alue on saanut toiminnastaan myös kansainvälistä tunnustusta.  Kansainvälisen Siirtolapuutarhaliiton yleiskokous myönsi Kupittaan ryhmäpuutarha ry:lle maaliskuussa 2020 diplomin sosiaalisesta toiminnasta: Yhdistys oli pääyhteistyökumppanina ’Multaa ja Mukuloita – luontomerkityksiä ja ilmiöoppimista kaupunkipuutarhassa’ -hankkeessa. Tämä Sateenkaari-Koto ry:n hanke on saanut runsaasti julkisuutta, ja siihen on saatu rahoitusta Opetushallitukselta. 4H:n nuoret pitävät alueella kesäkahvilaa, ja läheisten palvelutalojen asukkaat käyttävät puutarhaa virkistyspaikkanaan.

Kupittaan siirtolapuutarhan lakkauttaminen heikentäisi kaupunkiympäristöä vakavasti ja monin tavoin. Se tuhoaisi ihmisten, kasvien ja eläinten muodostaman poikkeavan monimuotoisen kaupunkialueen, joka pitää yllä eri-ikäisten kaupunkilaisten fyysistä ja henkistä hyvinvointia, runsasta pölyttäjien joukkoa ja viljellyn maaperän tervettä eliötoimintaa.  Biodiversiteetin suojelu on myös Suomen valtion ympäristöpolitiikan keskeinen tavoite, johon vakavasti toivomme myös Turun kaupungin sitoutuvan tässä kohtaa.

Me allekirjoittaneet vaadimme, että

  1. Kupittaan siirtolapuutarha pysyy Kupittaalla.
  2. Turun kaupunki tunnustaa nykyisen siirtolapuutarhan kasvi-, ympäristö-  ja kulttuurihistoriallisen arvon.
  3. Turun kaupunki osallistuu nykyisen Kupittaan siirtolapuutarha-alueen kehittämiseen kaupungin viheralueena ja kaupungin vihreinä keuhkoina.
  4. Kupittaan siirtolapuutarha lisätään osaksi Turun kansallista kaupunkipuistoa.

 

Pertti Laitila, puheenjohtaja, Suomen Siirtolapuutarhaliitto ry.

Eija Meriluoto, puheenjohtaja, Kupittaan ryhmäpuutarhayhdistys ry.

Paula Harjamäki, toiminnanjohtaja, Turun 4H-yhdistys

Sirkku Pihlman, FT

Maarit Heinonen, YTM, tutkija

26.5.2020 12:00

Kesäkuun alussa liiton toimisto siirtyy kesäaikaan, jolloin toimisto palvelee puhelimitse tiistaista torstaihin klo. 10-14.

KUULUMISIA från koloniträdgårdsförbundet

https://www.siirtolapuutarhaliitto.fi/?x171799=296854