15.8.2018 12:00

Siirtolapuutarhaliiton viljelijäkyselyn vastaamisaika on päättynyt. Arvontakoneemme on poiminut voittajat.


Lämmin kiitos - yhdessä ja erikseen - jokaiselle lähes 700 siirtolapuutarhurille, joka vastasi liiton historian ensimmäiseen viljelijöille kohdennettuun kyselyyn. On upeaa, että niin moni halusi olla mukana vaikuttamassa liiton toiminnan suunnitteluun sekä kertoa siitä, miten jo nyt toimii palstallaan niin, että ympäristö kukoistaa.

Sekä netti- että paperilomakkeilla tulleista vastauksista on muodostunut huikea tietopankki, jonka analysoinnin liiton ympäristöryhmä nyt aloittaa. Tuloksista kerrotaan Siirtolapuutarha-lehden joulukuun numerossa. Sekä viljelijäkyselyn että alkuvuonna toteutetun yhdistyskyselyn tuloksia tullaan hyödyntämään kun suunnitellaan liiton toimintaa tuleville vuosille. 

Kyselyyn vastanneilla oli halutessaan mahdollisuus osallistua kolmen S-ryhmän 50 euron arvoisen lahjakortin arvontaan. Lahjomaton arvontakoneemme on tänään poiminut osallistuneiden joukosta voittajiksi seuraavat onnekkaat:

  • Anne T. / Joensuu
  • Marjut K. / Tampere
  • Rosa L. / Helsinki

Lahjakortit postitetaan voittajille tänään.

Tietosuojasyistä emme valitettavasti voi julkaista voittajien koko nimeä.

Arvontaa varten toimitetut henkilötiedot hävitetään nyt, kun arvonta on suoritettu.

  

9.8.2018 12:00

Puutarhaliiton tiedote 8.8.2018


Hyönteiset ovat tärkeä osa puutarhan elinvoimaisuutta. Niitä elää maan pinnalla, sen alla ja ilmassa. Kaksi kolmasosaa kaikesta elämästä maapallolla on hyönteisiä. Ne ovat tärkeä osa ravintoketjua, toimivat pölyttäjinä ja orgaanisen aineksen hajottajina sekä kasvinsyöjähyönteisten saalistajina. Lisäksi hyönteiset ovat oleellinen osa puutarhan biologista tuholaistorjuntaa.

Hyönteisten tehtävät luonnon monimuotoisuuden ylläpitämisessä ovat erittäin tärkeitä. Ne ovat oleellinen osa luonnon ravintoketjua ja varmistavat muun muassa kasvien siementuotannon ja marjojen ja hedelmien pölyttymisen, toteaa Timo Taulavuori Puutarhaliitosta. Kun tuhotaan liian aktiivisesti tuhohyönteisiä, menetetään usein myös puutarhan kannalta hyödyllistä elämää. Tämä on jo aiheuttanut monien pölyttäjien ja hyönteissyöjälintukantojen romahtamista. Jos torjuntaa tehdään, pitää silloin noudattaa tarkasti ohjeita ja torjua vain todelliseen tarpeeseen. Pienet lehtivioitukset esimerkiksi koristekasveissa kuuluvat normaaliin puutarhaan.

Kasvien kasvun kannalta haitallisia lajeja on huomattavasti vähäisempi määrä kuin hyödyllisiä. Havainnoimalla haitallisia toukkia ja kirvoja niitä voidaan poistaa käsin tai torjua vain paikallisesti. Esimerkiksi värikkäät liljakukot tai herukan äkämäsilmut on helppo kerätä pois ja hävittää esimerkiksi polttamalla, kertoo Taulavuori.

Hyönteisten määrä vähenee

– Hyönteisten vähenemisen vaikutuksista muihin lajeihin on jo nähtävissä. Lintujen poikastuotanto vähenee, jos hyönteisravintoa ei ole tarjolla. Kun intomielisesti tuhotaan kirvat, niin samalla on puutarhan leppäpirkkopopulaatio pienentynyt. Paikallisesti jokainen voi huomata oman puutarhansa eliölajiston muutokset, mikäli tarkkailee ja tuntee lajiston, kertoo biologi Leena Luoto. Esimerkiksi muurahaisten hyödyllisyyttä puutarhoissa kasvien hyvinvoinnin kannalta ei ole huomattu.

Harmillista on, että ihan tuiki tavallisiakaan puutarhan hyönteislajeja ei tunneta edes lajiryhmänä saatikka lajeina ja moniin hyönteisiin suhtaudutaan heti joko vihamielisesti tai inhoten. Monet mieltävät pölyttäjiksikin vain kesymehiläiset ja kimalaiset, mutta esimerkiksi marjasadon turvaamisessa tärkeitä ovat myös villimehiläiset ja kukkakärpäset.

 – Valitettavasti tietämys luonnon monimuotoisuudesta on hyvin ohutta, luonnossa liikkumisessa lajintuntemuksen arvostus on vähentynyt, samoin puutarhoissa. Se on johtanut siihen, että luonnon omista lainalaisuuksista, luonnon normaaleista ilmiöistä ja lajien keskinäisistä riippuvuuksista tiedetään yhä vähemmän, Luoto huomauttaa.

Suositut hyönteishotellit

Hyönteishotellit ovat hyvä keino parantaa hyönteisten elinoloja, mutta ihmisten pitäisi tietää myös, millaisia hyönteisiä sinne asettuu. Puutarhaan on hyvä myös jättää kantoja, kiviä ja mättäitä, jotka kaikki toimivat luonnon omina pesäpaikkoina hyönteisille.

– Jos erakkoampiaiset ja villimehiläiset eivät ole tuttuja, niin monesti ne häädetään puutarhasta häiritsemästä. Hyönteishotellin sijoittelulla voi vaikuttaa, millaisia lajeja sen suojissa asustaa. Seinälle ripustettu hyönteishotelli palvelee eri lajeja kuin lähellä maan rajaa oleva. Jos puutarhassa on nilviäisongelma, niin kiitäjäisten ja muiden kovakuoriaispetojen suosiminen vähentää nilviäisten määrää. Kiitäjäiset ja muut maan rajassa talvehtivat hyönteiset suosivat maan pinnalla olevaa hyönteishotellia.

Haitalliset ja tarkkailtavat hyönteislajit löytyvät osoitteesta http://www.otokkatieto.fi/etusivu. Nyt lajeja on noin 880, mutta Luoto ennustaa vuoden loppuun mennessä haitallisia ja tarkkailtavia lajeja olevan jo yli 1000.

 

Lisätietoja:

biologi Leena Luoto, flowerpecker@kolumbus.fi, puh. 050 525 6470

toimitusjohtaja Timo Taulavuori, Puutarhaliitto ry, timo.taulavuori@puutarhaliitto.fi, puh. 040 745 3005.Lomakkeen yläreunaLomakkeen alareuna

 

10.7.2018 12:00

Siirtolapuutarhaliitto kääntyy ensimmäistä kertaa historiansa aikana jokaisen siirtolapuutarhalaisen puoleen ja toivoo runsaasti vastauksia viljelijäkyselyyn.

Kysely liittyy Suomen Siirtolapuutarhaliiton Kestävän kehityksen Sitoumukseen2050, jonka liitto on tehnyt yli 800 muun suomalaisjärjestön, -yrityksen ja -kunnan tavoin. Sitoumuksissa sovitaan toimintatavoista ja tavoitteista hyvän elämän mahdollistamiseksi nyt ja tuleville sukupolville niillä keinoin, joita sitoumuksentekijällä on. 

Kestävä kehitys on kehitystä, joka tyydyttää nykyisen yhteiskunnan tarpeet tekemättä myönnytyksiä tulevien sukupolvien kustannuksella. Kehitys on kestävää, kun sillä tuetaan ihmisyhteisöjen, teknologian ja luonnon välistä tasapainoa. Kyse on valinnoista energiankäytössä, viljelykäytännöissä, veden käytössä, ravinnekierrossa, rakentamisessa, kierrätyksessä, taloudellisuudessa ja luonnon monimuotoisuuden sekä yhteisöllisyyden vaalimisessa. 

Viljelijäkyselyn tiedonkeruu toteutetaan sekä netti- että paperilomakkeilla. Kyselyyn vastaaminen vie aikaa noin 15- 20 minuuttia. Kaikki vastaukset käsitellään nimettömänä. 

Paperilomakkeita saat omalta yhdistykseltäsi - yhdistyksen ilmoittamalla tavalla. Yhdistys on myös määritellyt paperilomakkeiden viimeisen palautuspäivän. Nettilomakkeella voit vastata 14.8. asti.

Kyselyyn vastanneet voivat halutessaan osallistua arvontaan, jossa vastaajien kesken arvotaan kolme 50 euron arvoista S-ryhmän lahjakorttia. Arvontaan osallistumisen tietoja ei yhdistetä vastauksiin ja niitä käytetään vain arvontaan. Arvonta suoritetaan 15.8.2018 ja siihen osallistuneiden antamat henkilötiedot tuhotaan välittömästi arvonnan suorittamisen jälkeen.

Linkki kyselyyn (klikkaa linkkiä – kysely avautuu uuteen ikkunaan).

Siirtolapuutarhaliiton sitoumus (klikkaa linkkiä – sitoumus avautuu uuteen ikkunaan).

4.7.2018 12:00

Haluatko kuvasi näkyviin Siirtolapuutarhaliiton kalenteriin 2019? Lähetä kuvasi viimeistään 30.7. liiton toimistoon (info@siirtolapuutarhaliitto.fi).

Siirtolapuutarhaliiton kalenteriin 2019 tarvitaan 12 kuvaa, eri alueilta ja eri vuodenajoilta. Kuvissa saa olla mökkejä, maisemaa, yksityiskohtia – ihan mitä tahansa. Ainoa kriteeri kuville on se, että ne ovat digitaalisessa muodossa ja että niiden tarkkuus on painotarkoitukseen riittävä (vähintään 300 dpi). Jos kuvissa esiintyy henkilöitä, niin varmistathan kuvassa olevalta että kuvaa saa käyttää kalenterissa.

Kalenterissa kerrotaan miltä alueelta kuva on otettu sekä myös kuvaajan nimi. Kuvia saatetaan joutua rajaamaan painoteknisistä syistä. Kiitokseksi kuvista saat veloituksetta kaksi kalenteria, joissa ottamiasi kuvia.

Liiton kalenteri on monelle viljelijälle tärkeä perinne. Kalenteri lähetetään myös liiton joulutoivotuksen kera mm. kaikkien Kansainvälisen Siirtolapuutarhaliiton jäsenmaiden puheenjohtajille.

3.7.2018 12:00

Hyphen on Kansainvälisen Siirtolapuutarhaliiton julkaisema sähköinen lehti.

Hyphen 64 on erikoisnumero, jonka teemana on kaupunkiviljely.

Lehden (englanninkielinen) voit lukea täältä.

28.6.2018 12:00

Seitsemän vuoden odotus on palkittu. Valitusten takia Porvoon siirtolapuutarhahanke on viivästynyt, mutta koska valituslupaa korkeimpaan hallinto-oikeuteen ei pydetty, on uuden siirtolapuutarha-alueen asemakaava nyt tullut voimaan.

Vuonna 2011 syksyllä kaksi palstaviljelijää vaihtoivat keskenään pari sanaa siirtolapuutarhasta Porvooseen ja siitä pyörä lähti pyörimään. Syntyi siirtolapuutarhayhdistys, POPS (Porvoon Perinteinen Siirtolapuutarha ry), jonka yhteinen tavoite on perustaa Porvooseen siirtolapuutarha ja rakentaa linkki liki sadan vuoden taakse, jolloin Suomen ihan ensimmäinen siirtolapuutarha perustettiin kaupunkiin vuonna 1915.

POPSin siirtolapuutarha perustetaan Veckjärven rannalle, 3,5 km Porvoon keskustasta. Alueelle tulee 60 mökkipalstaa, kooltaan noin 250-450 m2. Yhdistyksen jäsenten ei tarvitse olla porvoolaisia. 

Korostamalla sanaa ’perinteinen’ yhdistyksen toiminta nojaa niihin satavuotisiin perinteisiin, joihin siirtolapuutarha–aate on perustunut jo useiden sukupolvien ajan. Näistä perinteistä ammentavat siirtolapuutarhat ovat maankäytöllisesti ja ympäristönsuojelullisesti kestävän kehityksen periaatteet ihanteellisella tavalla toteuttavaa vapaa-ajan asumista ja harrastustoimintaa.

Lisätiedot: info@pops.fi

Yhdistyksen kotisivut

Yhdistys Facebookissa

26.6.2018 12:00

Puutarhaliiton tiedote

Ensi sunnuntaina (1.7.2018) on mahdollisuus kurkistaa suljettujen puutarhojen porttien taakse Avoimet Puutarhat -tapahtuman yhteydessä. Sadat mielenkiintoiset yksityiset ja julkiset puutarhakohteet avautuvat yleisölle klo 12 – 17 välisenä aikana. www.avoimetpuutarhat.fi -sivujen kautta voi tutustua etukäteen kohteisiin ja suunnitella mieleistä vierailureittiä.

Tapahtuman aikana puutarhoissa tavataan muita harrastajia ja päästään ihailemaan erilaisia kohteita hyötypuutarhoista tuoksuviin ruusutarhoihin. Puutarhat tarjoavat myös monenlaista tekemistä ja kokemista: opastettuja kierroksia, kahvitteluja, herkuttelua, taimi- ja kirppisostoksia ja jopa musiikkia. Lisätietoa kohteiden toiminnoista löytyy nettisivuilta. Tärkeintä tapahtumassa on kuitenkin nauttia puutarhojen vehreydestä ja poimia toimivia ideoita omaan pihaan.

Avoimet puutarhat -tapahtuman järjestävät Puutarhaliitto ry yhteistyössä Kotipuutarha-lehden ja Svenska Trädgårdsförbundet rf:n kanssa. Maiju ja Yrjö Rikalan sekä Nikolai ja Ljudmila Borisoffin puutarhasäätiöt tukevat tapahtumaa. Yhteistyökumppaneina ovat Allergia-, iho- ja astmaliitto kampanjallaan Terve askel luontoon sekä Fiskars Oyj kasteluteemallaan.

 

Tapahtumaan osallistuvat Siirtolapuutarhaliiton jäsenyhdistykset löydät täältä.

18.6.2018 12:00

Uusimman Siirtolapuutarha-lehden erikoisteema on Yhdessä harrastaminen.

Lehden listamuotoiseen sisältöön voi tutustua täällä.

'Kysymyksiä palstalta' voit lähettää toimitukselle sähköpostitse osoitteeseen toimitus@siirtolapuutarhaliitto.fi. Biologi Leena Luoto vastaa palstalla kysymyksiin.

Siirtolapuutarha-lehden 2/2018 näköislehti on julkaistu. Näköislehdet löydät täältä.

11.6.2018 12:00

Suomen Siirtolapuutarhaliitto on sitoutunut edistämään kestävää kehitystä ja elämäntapaa siirtolapuutarhoissa liittymällä mukaan Sitoumus2050:een.


Kysely liittyy Suomen Siirtolapuutarhaliiton Kestävän kehityksen Sitoumukseen2050, jonka liitto on tehnyt yli 800 muun suomalaisjärjestön, -yrityksen ja -kunnan tavoin. Sitoumuksissa sovitaan toimintatavoista ja tavoitteista hyvän elämän mahdollistamiseksi nyt ja tuleville sukupolville niillä keinoin, joita sitoumuksentekijällä voi olla. 

Kehitys on kestävää, kun sillä tuetaan ihmisyhteisöjen, teknologian ja luonnon välistä tasapainoa. Kyse on valinnoista energiankäytössä, viljelykäytännöissä, veden käytössä, ravinnekierrossa, rakentamisessa, kierrätyksessä, taloudellisuudessa ja luonnon monimuotoisuuden sekä yhteisöllisyyden vaalimisessa. 

Kyselyllä Siirtolapuutarhaliitto haluaa selvittää, miten siirtolapuutarhurit jo nyt toimivat niin, että ympäristö kukoistaa.

Viljelijäkyselyn tiedonkeruu toteutetaan sekä netti- että paperilomakkeilla. Kyselyyn vastaaminen vie aikaa noin 15- 20 minuuttia. Kaikki vastaukset käsitellään luottamuksellisesti. 

Kyselyyn vastanneet voivat halutessaan osallistua arvontaan, jossa vastaajien kesken arvotaan kolme 50 euron arvoista S-ryhmän lahjakorttia. Arvontaan osallistumisen tietoja ei yhdistetä vastauksiin ja niitä käytetään vain arvontaan. Arvonta suoritetaan 15.8.2018 ja siihen osallistuneiden antamat henkilötiedot tuhotaan välittömästi arvonnan suorittamisen jälkeen.

Linkki kyselyyn (klikkaa linkkiä – kysely avautuu uuteen ikkunaan).

Siirtolapuutarhaliiton sitoumus (klikkaa linkkiä – sitoumus avautuu uuteen ikkunaan).

28.5.2018 12:00

Puutarhaliiton tiedote 28.5.2018


Sadat yksityiset ja julkiset puutarhat avautuvat vieraille heinäkuun ensimmäisenä sunnuntaina klo 12–17. Tapahtuman teemana on ”Puutarha ei ole koskaan valmis, mutta aina kokemisen arvoinen”. Vierailukohteita kaivataan vielä lisää mukaan kaikkialta Suomesta, jotta kaikilla kiinnostuneilla olisi mahdollisuus viettää elämyksellistä tapahtumapäivää.

Puutarhat kaipaavat nyt vettä

Ennätyksellisen lämmin toukokuu on vauhdittanut kasvua ja kukintaa. Sateiden puute onpuolestaan lisää tarvetta kasteluun. Tapahtuman yhteistyökumppani Fiskars esittelee kastelulaitteita yhteistyössä tapahtumaan jo ilmoittautuneiden 50 puutarhan avulla. Vinkkejä kesälomakaudella tarvitaan, jotta puutarhan syötävästä sadosta tulisi runsasta ja kasvien rehevyys säilyisi loppukesän.

Vanhan kansan sanonta ”Kaikki mikä sataa ennen juhannusta, sataa viljalaariin” pitää hyvin paikkansa myös harrastepuutarhoissa. Riittävän kastelun avulla puutarha saadaan kukoistamaan erityisen hyvin aurinkoisena alkukesänä. Kuitenkin hyvän keskikesällä annetun kastelun avulla varmistetaan seuraavan vuoden runsas kasvu ja kukinta.

Tapahtumaan ilmoittaudutaan www.avoimetpuutarhat.fi -sivujen kautta. Ilmoittautumisaikaa on jatkettu yleisön pyynnöstä sunnuntaihin 3.6. asti. Tapahtuman www-sivuihin kannattaa tutustua. Siellä on nähtävillä jo nyt ilmoittautuneet puutarhat ja hienoja kohteita edellisiltä vuosilta.

Avoimet puutarhat -tapahtuman järjestävät Puutarhaliitto ry yhteistyössä Kotipuutarha-lehden ja Svenska Trädgårdsförbundet rf:n kanssa. Maiju ja Yrjö Rikalan sekä Nikolai ja Ljudmila Borisoffin puutarhasäätiöt tukevat tapahtumaa. Yhteistyökumppaneina ovat Allergia-, iho- ja astmaliitto ’Terve askel luontoon’ -kampanjallaan sekä Fiskars Oyj kasteluteemallaan.

Lisätietoja:

www.avoimetpuutarhat.fi  www.oppnatradgardar.fi

Puutarhaliitto kasvattaa hyvinvointia. Puutarhaliitto haluaa parantaa suomalaisten hyvinvointia tasokkaan puutarhatuotannon, terveyttä edistävien tuotteiden, viihtyisien viheralueiden ja innostavan puutarhaharrastuksen kautta. Tavoitteena on edistää yritys- ja harrastustoiminnan elinvoimaisuutta. 

25.5.2018 12:00

Kesä-elokuussa liiton toimisto palvelee tiistaista torstaihin klo. 10-14.


Toimistoon saat yhteyttä sähköpostitse osoitteessa info@siirtolapuutarhaliitto.fi tai puhelimitse numeroista 010 3213 540 (vaihde) / 050 911 8191 (jäsenasiat).

Liittosihteeri on kesälomalla 16.-29.7. ja 27.8.-9.9. sekä työmatkalla 22.-25.8.

Aurinkoista kesää!

9.5.2018 12:00

Puutarhaliiton tiedote 9.5.2018


Pidetään hyvää huolta maasta – sieltä kasvit saavat voimansa

Puutarhuri ihailee usein maanpäällistä kasvua ja nauttii sen kauneudesta ja sadosta. Kuitenkin kaikki se, mitä tapahtuu pinnan alla, on yhtä tärkeää kuin maanpäällinen kasvu. Jopa puolet kasvin biomassasta tekee työtä maan alla. Maan kasvukunnon ylläpitäminen ja sen parantaminen ovat myös kotipuutarhurin tärkeimpiä tehtäviä. Tehoviljelyssä maan kunto saatetaan unohtaa, mutta puutarhurin tärkein tehtävä on siirtää maa hyväkuntoisena sukupolvelta toiselle.

Puutarhaa kannattaa rakentaa aina luonnon ehdoilla. Hyvän puutarhan rakentaminen aloitetaan maan kasvukunnon huolehtimisesta. Kun maa on elinvoimaista, kasvit viihtyvät siinä hyvin. Ne saavat helposti tarvitsemansa veden, ravinteet ja muut hyötyaineet. Lisäksi hyvässä maassa juurten on helppo kasvaa ja kasvi ankkuroituu vahvasti kasvupaikalleen.

Luonnollisen maan tärkein ominaisuus on kyky pidättää riittävästi vettä ja ravinteita. Se luovuttaa niitä kasvien tarpeisiin, jolloin ravinteiden osalta puhutaan kationien vaihtokapasiteetista. Hyvä maa sisältää riittävästi ilmatilaa ja huokosia, jotta juuristo saa tarvitsemaansa happea käyttöönsä. Ilmavassa maassa myös kasvien hiusjuurien on helppo kasvaa ja edetä syvemmälle kasvualustaan, jolloin kasvi pysyy tukevasti paikallaan ja saa laajalta alalta käyttöönsä sekä vettä että ravinteita.

Maan elävä tasapaino

Hyvä maa kuhisee myös elämää. Kauhallisessa hyvää multaa on miljoonia pieneliöitä ja maaperäbakteereja näkyvien lierojen ja hyönteisten lisäksi. Elävä tasapaino hoitaa maata ja eliöiden avulla vapautuu koko ajan uusia ravintoaineita kasvien käyttöön. Monipuolinen eliöstö pitää kasvualustan tasapainoisena ja terveenä. Hyvässä maassa on humusta riittävästi. Eloperäinen aines puskuroi kasvualustan ravinne- ja vesitasapainoa, mikä on erityisen hyödyllistä kivennäismaassa.

Kun maasta pidetään huolta, lisätään siihen uusia ravinteita sitä mukaan, kun kasveja poistetaan satona. Ravinteita voidaan lisätä orgaanisessa muodossa esimerkiksi kompostina tai kompostoituna lantana tai niiden kaupallisina versioina. Ravinteita saadaan myös teollisesti valmistetuista kivennäislannoitteista. Luonnollisin tapa on palauttaa oman maan ravinteet takaisin niin, että nurmen leikkuujätteet tai muut kuolleet kasvinosat palautetaan maahan sellaisenaan tai kompostoituina. Ne toimivat pieneliöstön ruokana ja lisäävät maan humuspitoisuutta. Tällä tavalla kasvien sisältämät ravinteet ja hiiliyhdisteet palautuvat takaisin luonnon kiertokulkuun.

Kompostoinnissa tärkeää on se, että kasvit eivät mätäne liian tiiviissä kasoissa tai liian paksuina kerroksina. Hapettomissa oloissa kompostointi epäonnistuu ja kasvijäte mätänee, jolloin ilmaan pääsee ns. haitallisia ilmastokaasuja. Oikein kompostoituessaan ilmaan vapautuu happea, maahan vettä, hiiliyhdisteitä ja ravinteita. Kompostoinnin avulla myös kotitalouden biojätteiden ravinteet voidaan palauttaa puutarhaan.

Kompostointitekniikoita on useita. Esimerkiksi Bokashi-menetelmällä kompostointi nopeutuu maitohappokäymisen ja lisättyjen pieneliöiden avustuksella. Perinteisessä ulkokompostorissa ruoka- ja kasvijätteet muuttuvat mullaksi parissa vuodessa. Käytännössä komposteja tarvitaan vähintään kaksi. Toista täytetään ensimmäisen vuoden ajan samaan aikaan kun toinen kypsyy maanparannusaineeksi.

Miten aloitetaan?

Maan perustilanne on hyvä selvittää ainakin uudella viljelypaikalla. Viljavuusanalyysin avulla selvitetään, mitä maalajia kasvualusta on ja maan happamuus eli pH ja ravinnepitoisuus. Suomalainen maa on yleensä liian hapanta puutarhakasveille. Hapan maa sopii useimmille havuille, alppiruusuille, magnolioille ja kunttapihaan. Muut maat on hyvä peruskalkita alussa. Myöhemmin lisätään kalkkia, puutuhkaa tai luujauhoa muutaman vuoden välein, jotta maan pH saadaan nousemaan 6.0 – 6.5 paikkeille eli lähelle neutraalia pH:a eli seitsemää. Erityisen happamia ovat metsänpohjamaat, turvemaat ja rannikoiden sulfaattimaat. Aktiivinen viljely laskee myös pH:ta, jolloin ravinteiden saatavuus kasveille heikkenee. Kalkituksen avulla parannetaan kasvukuntoa: maan rakennetta ja pieneliöstön elinmahdollisuuksia.

Muutamat kasvit viihtyvät runsaasti kalkitussa maassa, jolloin pH voi nousta seitsemään ja hiukan ylikin. Näitä ovat kirsikka- ja luumupuut, ruusut, karviaiset, kaali- ja sipulikasvit. Maa kalkitaan ohjeiden mukaisesti mielellään muutamaa viikkoa ennen kasvukauden aikaista lannoitusta. Kalkki tarvitsee runsaasti kosteutta vaikuttaakseen, joten paras levitysajankohta on ennen sadetta ja jos mahdollista kalkki voidaan muokata myös kosteaan kevätmaahan ennen istutusta. PH:n ylläpitämiseen sopii myös puutuhka, jota levitetään ämpärillinen aaria ( 10 x10 m ) kohden muutaman vuoden välein.

Maalajiakin voi parantaa

Yleisin puute suomalaisissa maalajeissa on eloperäisen aineksen ja erityisesti humuksen vähyys. Hyvä puutarhamaa on aina tummaa ja sisältää runsaasti humusta. Parhaimmillaan eloperäistä ainesta on maassa yli 10 prosenttia. Humus toimii usein maan kasvukunnon mittarina ja on tyypillistä hyvin hoidetuille vanhoille puutarhamaille.

Humusta voi lisätä maahan kasvijätteinä, eloperäisinä lannoitteina ja tuomalla vanhaa puutarhamaata. Myös jyrsimällä turvetta maahan saadaan parannettua kasvukuntoa. Humuksen häviämistä estetään välttämällä liiallista muokkausta ja pitämällä alue kasvipeitteisenä tai muuten katettuna mahdollisimman pitkän aikaa vuodesta, jolloin sateet ja eroosio eivät huuhdo pois maan kevyintä ainesta. Monet humushapot ovat vesiliukoisia ja huuhtoutuvat siten helposti.

Savimaat kaipaavat myös eloperäistä ainesta, mutta sisältävät jo sinällään hyvin ravinteita ja pidättävät vettä. Usein helppohoitoisimmat puutarhapalstat syntyvät vuosikymmenten saatossa savimaille, kun ne muuttuvat humuspitoisemmiksi. Lannoituksen ja kastelun tarve ovat vähäisiä. Savimaille kannatta tuoda alkuvaiheessa hiekkaa ja nurmikon pintaan voi lisätä hiekkaa, jotta nurmikenttä kestää kulutusta ja siihen ei jää vettä seisomaan. Hiekkapitoiset maat kaipaavat puolestaan eloperäistä ainesta. Savensekainen puutarhamaalisäys voi tehdä niistä erinomaisia viljelymaita.

Turvemaat ovat kelpoja puutarhamaita, kun niihin lisää hietaa, savea ja kalkkia. Niiden huokoisuus ja vedenpidätyskyky ovat erinomaisia. Kivennäismaat parantamat muun muassa turvemaan kantavuutta ja kestävyyttä.

Biohiili - uutuus, joka ihmetyttää

Viimevuosina myyntiin on tullut biohiiltä ja erilaisia maaperän kasvukuntoa parantavia preparaatteja. Biohiilen maata parantavaan voimaan uskotaan laajasti, mutta erilaisten pieninä annoksia annettujen ihmeaineiden tehoa on vaikea todistaa. Ne sisältävät yleensä hyviä pienorganismeja tai aineita, joiden avulla ”hyvikset” pääsevät kasvamaan maassa. Mykoritsoista on tutkittua tietoa, ja ne parantavat kasvua toimien symbioosissa viljelykasvien juuriston kanssa.

Biohiiltä valmistetaan puujätteistä ja myös erilaisista orgaanisista sivuvirroista hapettomassa tilassa kuumentamalla aineksia 300 – 700 asteen lämmössä. Käsittelyn aikana poistuu kaasuja, energiaa ja nesteitä. Jäljelle jää hyvin huokoinen kiinteä hiiliyhdiste. Sen etu maanparannuksessa on, että se pystyy tarjoamaan ’kodin’ valtavalle määrälle pieneliöstöä, sitomaan painoonsa nähden moninkertaisesti vettä ja ravinteita. Maahan lisättynä se elävöittää ja tasapainottaa kasvualustaa. Biohiili sopii erinomaisesti sekä yksivuotisten että monivuotisten puutarhakasvien kasvatukseen.

Biohiiltä voi valmistaa itsekin esimerkiksi puutarhan risuista ja oksista siilomaisessa polttoastiassa, jonka pohjalla lämpö hiillyttää materiaalin hapettomassa tilassa. Moni levittää kasvimaalle myös puutuhkaa, joka sisältää myös jonkin verran biohiiltä tuhkan ravinteiden lisäksi.

Maan kasvukunnosta huolehtiminen on osa luonnon moninaisuuden vaalimista. Hyvä maa on arvokasta ja antaa mahdollisuuden kasvattaa monipuolisesti erilaisia koriste- ja hyötykasveja. Jokainen kasvi sitoo kasvaessaan ilmakehästä haitallista hiilidioksidia ja muuttaa sen kiinteiksi hiiliyhdisteiksi, jotka aikanaan päättyvät kiertoon rikastuttamaan maan kasvukuntoa. Maan rakenne, terveys ja ravinnetasapaino hyötyvät monipuolisesta kiertoviljelystä, jossa yksivuotisten kasvien istutuspaikkaa vaihdetaan vuosittain.

 

Lisätietoja: puutarha-agronomi Timo Taulavuori, Puutarhaliitto ry, timo.taulavuori@puutarhaliitto.fi p. 040 745 3005

4.5.2018 12:00

Dokumenttielokuva 'Suosta puutarhaparatiisiksi' on katsottavissa Yle Areenassa heinäkuun loppuun asti.

Linkki dokumenttielokuvaan

Kolme sukupolvea helsinkiläisiä on onnistunut muuttamaan hyllyvän suon kukkivaksi siirtolapuutarhaksi, mutta se on vaatinut kovaa työtä. Mikä Ruskeasuon siirtolapuutarhan merkitys on tänään? Entä miltä näyttää sen tulevaisuus? Tuotanto: Douglas Productions, 2018.

Suosta puutarhaparatiisiksi (Kärret som förvandlades till ett paradis), on dokumenttielokuva, jonka pääosassa on tänä vuonna sata vuotta täyttävä Ruskeasuon siirtolapuutarha. Tunnin mittainen kertomus ei rajoitu Ruskeasuohon, vaan piipahtaa Saksassa siirtolapuutarha-aatteen synnyinsijoilla ja käy tutustumassa myös Pohjoismaisiin alueisiin.

Ohjaaja Douglas Sivén kertoo, että käydessään Ruskeasuolla ensimmäistä kertaa talvella, hän ajatteli alueen olevan aivan kamala, niin lohduttomalta se näytti. Mutta kevät muutti hänen käsityksensä.

Dokumentissa Ruskeasuon uudet sekä pitkäaikaiset viljelijät kertovat suhteestaan paikkaan samalla, kun kamera vaeltaa tontilta toiselle, kukasta kukkaan ja näkymästä näkymään. Dokumentti on lämminhenkinen kertomus vaatimattomien palstojen muutoksesta kaupunkien pikkuparatiiseiksi, muutoksen ahkerista toteuttajista ja aatteen nykyisistä ylläpitäjistä.

Douglas Sivén on dokumentin ohjaaja, sen tuotti Douglas Productions yhdessä Svenska YLE:n Jenny Westergårdin kanssa. Tukea projektille myönsivät ruotsinkieliset säätiöt.

TV-lähetyksen ääniraita: ruotsi

Ohjelmatekstitys: (ruotsi), suomi, ruotsi

Katsottavissa vain Suomessa

3.5.2018 12:00

Uusimman Siirtolapuutarha-lehden erikoisteema on Kasvata ja kokeile.

Lehden listamuotoiseen sisältöön voi tutustua täällä.

'Kysymyksiä palstalta' voit lähettää toimitukselle sähköpostitse osoitteeseen toimitus@siirtolapuutarhaliitto.fi. Biologi Leena Luoto vastaa palstalla kysymyksiin.

Siirtolapuutarha-lehden 1/2018 näköislehti on julkaistu. Näköislehdet löydät täältä.

23.4.2018 12:00

Siirtolapuutarhaliitto osallistui Tampereen Supermessuille 20.-22.4.2018. Osastollamme olleen arvonnan voittaja on Anja Pirkkalasta, jolle on postitettu palkinto - 50 euron arvoinen S-ryhmän lahjakortti. Lämmin kiitos kaikille arvontaan osallistuneille!

Arvontalipukkeella oli pieni arvauskilpailu, jossa kysyimme kolme siirtolapuutarha-aiheista kysymystä:

Minä vuonna Suomessa perustettiin ensimmäinen edelleen olemassa oleva siirtolapuutarhayhdistys?

  1. 1916
  2. 1936
  3. 1956

Tampereella perustettiin vuonna 1916 Hatanpään Siirtolapuutarhayhdistys – nykyisin Niihaman Ryhmäpuutarhayhdistys. Oikea vastaus on siis 1. Yhdistyksen historiaan voit tutustua täällä.

Mitkä ovat ne neljä E:tä, jotka emeritusprofessori Pekka V. Virtasen mukaan toteutuvat siirtolapuutarhoissa?

  1. etana, elämänlanka, eteläpäiväkiitäjä, elefanttiheinä
  2. elämäntapa, ennakkoluulottomuus, eksoottisuus, etätyö
  3. ekonomia, ekologia, estetiikka, etiikka

Siirtolapuutarhalaiset käyvät ainaista kamppailua etanoiden kanssa ja siirtolapuutarhaelämä on väistämättä elämäntapa, joka parhaimmillaan myös mahdollistaa etätyön. Emeritusprofessori Virtasen neljä E:tä ovat kuitenkin ekonomia, ekologia, estetiikka ja etiikka, joten oikea vastaus on 3. Neljästä E:stä voit lukea lisää täältä.  

Kuinka monta siirtolapuutarhapalstaa Suomessa on?

  1. 800
  2. 2 500
  3. 6 000

Maassamme on noin 60 siirtola-/ryhmäpuutarhayhdistystä, joissa on yhteensä noin 6 000 palstaa. Oikea vastaus on siis 3. Siirtolapuutarhaliittoon kuuluu 30 yhdistystä, joihin voit tutustua täällä.

Arvontaan osallistui yhteensä 148 arvuuttelijaa, joista peräti sata joko tiesi tai arvasi kaikki oikein.

14.4.2018 12:00

Puutarhaliiton tiedote / 12.4.2018

Kotipuutarhatutkimus paljastaa, mitä suomalaiset ajattelevat puutarhaharrastamisesta ja minkälaisia tuotteita ja palveluita he haluavat. Puutarhaharrastaminen on ollut viimeisten kymmenen vuoden aikana selvässä kasvussa. Ilahduttavaa on myös se, että myös nuoret kaupunkilaiset ovat yhä enemmän innostuneita puutarhaharrastamisesta, kertoo Kantar TNS:n Kotipuutarhatutkimus.

Suomalaiset käyttivät viime vuonna 562 miljoonaa euroa näihin palveluihin ja tuotteisiin. Kylmän kevään ja alkukesän johdosta kokonaiskauppa jäi euroissa yhdeksän prosenttia edellisen vuoden määrästä, mutta on edelleen pitkällä tähtäimellä kasvussa. Puutarha-ala odottaa tänä keväänä selvää kasvua viime vuoteen verrattuna.

Kevät parasta aikaa hankinnoille

Keväinen lämpö ja aurinko ovat puutarha-alan parhaita markkinoijia ja innostavat ulkotöihin. Juhannuksen jälkeen muut kesäsuunnitelmat kilpailevat jo harrastajien kiinnostuksen kohteista. Ilman hyvää kevättä osan innostus puutarhaan valitettavasti lopahtaa, kertoo toimitusjohtaja Timo Taulavuori Puutarhaliitosta. Yleisesti kuitenkin kasvukausi Suomessa on pidentynyt ja muuttunut suotuisammaksi harrastamiselle viimeisten 20 vuoden aikana, minkä vuoksi suomalainen puutarhakulttuuri on kehittynyt aikaisempaa monipuolisemmaksi.

Puutarhahankintoja tekee vuosittain yli 70 prosenttia kotitalouksista. Perinteisesti kausi alkaa huhtikuussa, jolloin puutarhamessuilla ja -myymälöissä käydään hakemassa uusia ideoita, teknisiä ratkaisuja ja tutustutaan mielenkiintoisiin kasveihin. Multa, taimet ja lannoitteet ovat yleisimmät hankinnat alkukesästä. Niihin suomalaiset käyttävät noin 40 prosenttia kokonaisostoista. Keskimääräinen talous kuluttaa puutarhahankintoihin 309 euroa vuodessa, missä mukana ovat myös puutarhakalusteet ja -koneet.  Näihin kulutetaan vajaa kolmannes kokonaissummasta.

Trendit kantavat

Innokkaimmat puutarhaharrastajat ovat edelleen 50 – 64 vuotiaat naiset, joilla on omaa pihaa hoidettavanaan. Kuitenkin voimakas trendi on kaupunkilaisten kiinnostuksen kasvu. Erityisesti nuoret ja aktiiviset kaupunkilaiset -myös miehet- ovat yhä useammin aloittamassa puutarhaharrastamista. Kasvien kasvattaminen tuo mielenkiintoista tekemistä ja toimii myös yhteisöllisenä aktiviteettina kaupungeissa. Palsta-, yhteisö ja kaupunkiviljely kiinnostavat joka neljättä kaupunkilaista, etenkin nuoria ja kerrostaloissa asuvia.

Luonnonmukaisen puutarhahoidon arvostus on myös selvässä kasvussa. Samoin kiinnostus kokeilla uusia ja erikoisia kasveja. Selkein innostus on kuitenkin hyötykasvien viljelyä kohtaan. Tämä on osin seurausta siitä, että myös kiinnostus ruoanlaittoon ja ruoan arvostukseen on jatkuvasti kasvanut, kertoo Taulavuori Puutarhaliitosta.

Kaikkein voimakkaimmin hyötykasviviljely lisääntyy parvekkeilla, mutta myös omaan pihaan istutetaan yhä enemmän syötäviä kasveja. Tutkimus paljastaa myös sen, että esimerkiksi puutarhan suunnittelupalveluita tilataan entistä enemmän. Piha ja parveke mielletään osaksi asumista. Silloin ei tingitä tasosta vaan halutaan sekä toimivaa että tyylikästä kokonaisuutta, jossa on hyvät perusrakenteet ja paljon kasveja.

 

Lisätietoja: toimitusjohtaja Timo Taulavuori, Puutarhaliitto ry, timo.taulavuori@puutarhaliitto.fi, 040-745 3005

26.3.2018 12:00

Maatiainen ry on valinnut Helsingissä sijaitsevan  Ruskeasuon siirtolapuutarhan Vuoden 2018 kulttuuriympäristöksi.


Valinnan perusteena ovat alueen merkittävät kulttuurihistorialliset ja maisema-arvot sekä Ruskeasuon siirtolapuutarhayhdistyksen jäsenten aktiivinen toimiminen Ruskeasuon siirtolapuutarhan ominaispiirteiden säilymiseksi sekä siirtolapuutarhaviljelyn perinteen eteenpäin välittämiseksi.

Ruskeasuon siirtolapuutarha, kuten jokainen Helsingin yhdeksästä siirtolapuutarhasta, on merkitty yleiskaava 2002:ssa kulttuurihistoriallisesti, rakennustaiteellisesti ja maisemakulttuurin kannalta arvokkaaksi viheralueeksi.

Vuonna 1918 perustettu Brunakärr koloniträdgård (Ruskeasuon siirtolapuutarha) on Helsingin ensimmäinen ja Suomen vanhin alkuperäisellä paikallaan sijaitseva siirtolapuutarha. Siirtolapuutarha-aate tuli Suomeen suoraan Saksasta tai Tanskan ja Ruotsin kautta 1900-luvun alussa. Siirtolapuutarhoilla oli perustamisaikanaan merkittävä sosiaalinen tehtävä kasvavan kaupungin vähävaraisille perheille tarkoitettuna mahdollisuutena vapaa-ajan viettoon ja puutarhaviljelyyn. Erityisesti sota- ja pula-aikana niiden merkitys osana kaupunkilaisten ruokahuoltoa korostui.

Ruskeasuon siirtolapuutarha-alueen omistaa Helsingin kaupunki, joka on vuokrannut maa-alueen Brunakärr koloniträdgårdsförening rf:lle (Ruskeasuon siirtolapuutarhayhdistys ry:lle) vuoden 2026 loppuun saakka. Ruskeasuolla on tänä päivänä 115 palstaa ja mökkiä, joista yksi on museomökki. Palstat ovat kooltaan 135–680 m2 keskikoon ollessa noin 340 m2 . Mökin omistajat eli yhdistyksen jäsenet vuokraavat palstansa yhdistykseltä, joka hallinnoi aluetta. Yhdistyksen virallinen kieli on ruotsi.

Ruskeasuon siirtolapuutarha on säilyttänyt alkuperäisen luonteensa pienine mökkeineen sekä vaihtelevan kokoisine palstoineen, vaikkakin alue on pienentynyt kaupungin tarpeiden mukaan. Alue on puutarha-arkkitehti Bengt Schalinin vuonna 1918 laatiman suunnitelman mukaan jaettu suorakulmaisiin palstakortteleihin puutarhamökkien sijaitessa käytäviltä katsoen aina palstan takareunassa, jotta puutarha avautuisi käytävälle ja ohikulkijoiden katseille. Valtaosa viehättävistä puutarhamajoista eli mökeistä on alkuperäisiä ja

rakennettu ennen 1950-lukua arkkitehti Runar Finnilän piirtämien viiden erilaisen tyyppimökin mukaan, tosin monet ovat vuosien aikana eri tavoin laajennettuja. Kaupunki säätelee rakentamista sekä palstojen käyttöä ja hoitoa ohjeilla ja säännöillä, joita yhdistyksen omat ohjeet täydentävät.

Suurimmassa osassa palstojen puutarhoista on säilynyt piirteitä niiden alkuperäisistä suoralinjaisista muodoista puutarhasuunnittelija ja -neuvoja Elisabeth Kochin esittämien istutus- ja sommitteluperiaatteiden mukaisesti. Yleiseltä käytävältä johtaa suora, perennapenkkien rajaama polku mökille, mökin lähellä on pensailla tai köynnöksillä suojattu istuinryhmä. Puutarhan vanhasta ruutujaosta on luovuttu vain uusien mökkien kohdalla. Monella palstalla viljellään edelleen vihanneksia ja juureksia, joskin monivuotiset kukkakasvit eli perennat, kesäkukat ja nurmikot ovat vallanneet alaa palstojen pinta-alasta. Valtaosa kasvillisuudesta on tyypillistä 1900-luvun puolivälin lajistoa, mutta vielä vanhempia perinteisiä lajeja näkyy kaikkialla. Arvokkaimpia ovat esimerkiksi alkuperäiset omenapuut, joista monet ovat edelleenkin hyväkuntoisia ja satoisia.

Tänä vuonna sata vuotta täyttävä Ruskeasuon siirtolapuutarha elää edelleen aktiivista elämää tarjoamalla sen mökinomistajille ja heidän perheilleen puutarhanhoitoa ja rentoutumista sekä sosiaalista kanssakäymistä. Vierailijoille se antaa mahdollisuuden virkistäytyä nauttimalla lähes kaupungin keskustassa sijaitsevasta idyllisestä puistoalueesta, jonka käytävillä ja muilla yleisillä alueilla voi liikkua vapaasti Nauvontien pääportin aukioloaikoina. Ruskeasuon siirtolapuutarhan yhteisöllisyys ja vanhat perinteet jatkuvat yhä muun muassa talkoopäivien, jäseniltojen ja kaikille avoimen jokavuotisen kesäjuhlan merkeissä.

Valitsemalla vuosittain Vuoden perinnemaiseman / kulttuuriympäristönMaatiainen ry haluaa kiinnittää huomiota arvokkaisiin suomalaisiin kulttuurimaisemiin sekä edistää niiden säilymistä.

23.3.2018 12:00

Hyphen on Kansainvälisen Siirtolapuutarhaliiton julkaisema sähköinen lehti.

Lehden numerossa 63: 

  • Pääkirjoitus (Suomi)
    • Pääkirjoituksen voit lukea suomeksi täältä.
  • In Memoriam Søren Cronsioe

Diplomit

  • Siirtolapuutarhayhdistys ’Eigen Hof’, Amsterdam (NL): ekologinen puutarhanhoito
  • Siirtolapuutarhayhdistys ’Mariahoeve’, Haag (NL): ekologinen puutarhanhoito
  • Siirtolapuutarhayhdistys ’Zonder Werken Niets’, Harlem (NL): sosiaalinen toiminta
  • Kansainvälisen Siirtolapuutarhaliiton historia (osa 6)

Ajankohtaista

  • Belgian siirtolapuutarhaliiton jäsenpalvelut
  • Saksa: 'Integraatiopuutarha' - Lünenburgin kulttuuripuutarha palkittiin

Tietoa kansallisista liitoista

  • Saksa: Kansallinen kilpailu ja sen julkinen esittely
  • Sveitsi: Mikään ei ole arvokkaampaa kuin puutarha
  • Saksa: Yhteisöpuutarhat Yhdysvalloissa ja Kanadassa
  • Belgia: Ensimmäisen ekologisen puutarhan tunnustus Belgiassa
  • Englanti: Yhteisöllinen kompostointi

Lehden (englanninkielinen) voit lukea täältä.

20.3.2018 12:00

Pops Ry:n siirtolapuutarha perustetaan Veckjärven rannalle, 3,5 km Porvoon keskustasta. Alueelle tulee 60 mökkipalstaa, kooltaan noin 250-450 m2. Yhdistyksen jäsenten ei tarvitse olla porvoolaisia. 

Porvoosssa toimii uusi ja innokas perinteinen siirtolapuutarhayhdistys, Pops Ry. Yhdistyksen yhteinen tavoite on perustaa Porvooseen siirtolapuutarha ja rakentaa linkki liki sadan vuoden taakse, jolloin Suomen ihan ensimmäinen siirtolapuutarha perustettiin Porvooseen vuonna 1915.

Korostamalla sanaa ’perinteinen’ yhdistyksen toiminta nojaa niihin satavuotisiin perinteisiin, joihin siirtolapuutarha–aate on perustunut jo useiden sukupolvien ajan. Näistä perinteistä ammentavat siirtolapuutarhat ovat maankäytöllisesti ja ympäristönsuojelullisesti kestävän kehityksen periaatteet ihanteellisella tavalla toteuttavaa vapaa-ajan asumista ja harrastustoimintaa.

 

Lisätiedot: info@pops.fi

Yhdistyksen kotisivut

Yhdistys Facebookissa

16.3.2018 12:00

Uusimman Siirtolapuutarha-lehden erikoisteema on Ilmastonmuutos.

Lehden listamuotoiseen sisältöön voi tutustua täällä.

Lehdessä on nyt uusi 'Terapiapalsta', jossa Pirkko Lahti kirjoittaa ihmissuhteista siirtolapuutarhassa.

'Kysymyksiä palstalta' voit lähettää toimitukselle sähköpostitse osoitteeseen toimitus@siirtolapuutarhaliitto.fi. Biologi Leena Luoto vastaa palstalla kysymyksiin.

Siirtolapuutarha-lehden 5/2017 näköislehti on julkaistu. Näköislehdet löydät täältä.